Kaupunkien joutomailla kukoistaa monipuolisesti
Kaupunkialueiden monimuotoisin kasvillisuus löytyy teiden reuna-alueilta ja jokien rannoilta. Niitä biologi Pertti Ranta kuvailee tuoreessa väitöstutkimuksessaan kasvillisuuden aarreaitoiksi.
Esimerkkinä Ranta mainitsee Vantaan kaupungin.
Sen liikenneväylien reuna-alueilla kasvaa kuutisensataa kasvilajia, peräti kolme neljäsosaa kaikista maakunnasta löytyvistä kasvilajeista.
Kasvillisuuden monipuolisuus johtuu siitä, että alueita niitetään tai muuten myllätään. Tulvat ja jäämöykyt muokkaavat jokien ja purojen rantoja. Tällainen ympäristön häiritseminen on osalle kasveista elinehto.
Ranta on huolissaan siitä, että kaupungeissa suurin osa luonnon monimuotoisuudesta löytyy joutomailta eikä suojelluilta alueilta.
Kaupungeissa olevia vanhoja metsiä ei ole tarpeen suojella. Useimmiten kaupunkien vanhat metsätilkut ovat pieniä, eikä niillä ole juuri merkitystä monimuotoisuuden kannalta.
Esimerkiksi Tampereella kasvaa 1 225 kasvilajia. Näistä 33 kuuluu niin sanottuihin statuslajeihin, joita pidetään suojelupäätöksiä tehtäessä muita suuremmassa arvossa.
Tampereen keskustan itäpuolella sijaitsevan Takahuhdin keskiaikaisen kylän alueella on pienellä alueella tuhat lajia. Miksei sitä suojella, Ranta kysyy.
Hänen mukaansa ilmastonmuutos on sen luokan ongelma, että monimuotoisuuden pitäisi ehdottomasti olla suojeluperuste.
Ranta väittelee tänään perjantaina Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
