Kasvinsuojeluaineita päätyy vesistöihin vain vähän
Vesistöihin päätyy Syken tutkimuksen mukaan kasvinsuojeluaineita vain maatalousvaltaisilla alueilla, ja sielläkin pääosin vähän. Silti paikallisia, vähäistä suurempia valumiakin esiintyy.
Torjunta-aineiden kulkeutumista vesistöihin voidaan vähentää kasvinsuojeluruiskun suuttimilla. Kuva: KARI SALONENSuomalaisiin vesistöihin päätyy varsin vähän kasvinsuojeluaineista peräisin olevia haitta-aineita.
Suomen ympäristökeskuksen Syken tutkija Katri Siimes toteaa tutkimuksen osoittavan, etteivät kasvinsuojeluaineet ole Suomessa samanlainen ongelma kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Hän pitää syinä paitsi viileää ilmastoa ja valveutuneita viljelijöitä.
Syke seurasi tutkimuksessaan vuosina 2007–2012 kasvinsuojeluaineiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia 30 näytteenottopisteessä Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Tutkimuksessa otetuissa 530 vesinäytteessä yhteensä 201 ainetta. Näytteissä havaittiin yhteensä 68:aa eri haitta-ainetta.
Valtaosa haitta-aineista oli peräisin rikkakasvien torjunta-aineista. Eniten havaittiin MCPA:ta ja muita fenoksihappoherbisidejä.
Noin kolmasosasta vesinäytteitä ei löydetty lainkaan kasvinsuojeluaineita ja vain viidessä prosentissa tutkituista oli vähintään kymmentä haitallista ainetta.
Yksittäisissä näytteissä havaittiin haitallisen suurina pitoisuuksina syys- ja kevätviljojen rikkakasvien torjuntaan tarkoitettua triasulfuronia.
Merkkejä löytyi myös sellaisista aineista, joita on aiemmin käytetty tuholaistorjuntaan, ja jotka ovat nykyisin kiellettyjä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

