Tulipalo poltti viime huhtikuussa Kylämäen broilerihallin lintuineen. Kuva: Elina Kylämäki
Kylämäkeen ei ehkä enää broilerikasvattamoa, hevoset ja matkailu jatkuvat
Marttilassa sijaitsevan Kylämäen tilan broilerihalli ja sen 30 000 lintua paloivat viime huhtikuussa. Tilaa pitävät sisarukset Elina ja Juha Kylämäki sekä jälkipolvet pitävät mahdollisena, että palaneen hallin tilalle ei rakenneta uutta.
Elina Kylämäki ja jalostukseen käyttösuunnalle hyväksytty ori Guiaimää, kuvassa kolmivuotiaana. Kuva: Sanne KatainenTaustalla on huoli yhteiskunnan suhtautumisesta suomalaiseen ruoantuotantoon sekä teurastamojen suhtautumisesta pieniin yksiköihin.
”Ei me ehkä jatketa kanoja. Meillä oli armotta liian pieni yksikkö nykymaailmaan, se pitäisi kaksin- tai kolminkertaistaa. Sitäkään ei tiedä, missä vaiheessa teurastamot lopettavat ottamasta vastaan näin pieniä määriä”, Elina Kylämäki taustoittaa.
Mielessä painavat myös yhteiskunnan päätökset, joilla pyritään vähentämään lihan syömistä.
”Kun ihmiset opetetaan syömään muita tuotteita, miten se vaikuttaa jatkossa kulutukseen?” Kylämäki miettii.
Joka tapauksessa Kylämäessä jatketaan hevosten ja matkailun kanssa.
”Sillä pitäisi sitten elellä. En tiedä, miten tämä vaikuttaa tulopuoleen, mutta fyysistä työtä on joka päivälle”, Kylämäki naurahtaa.
Lainoja on jäljellä kohtuullisesti, lähinnä maneesista ja maakaupoista.
Kylämäen oma iso juttu on tammanmaidon tuotanto ja maidon jalostaminen elintarvikkeisiin ja ihotuotteisiin. Lypsyasema ja tammat ovat jo olemassa, mutta vielä ei ole päästy vauhtiin.
”Jotenkin vain roikkuu se aloitus, mutta vielä minä sen teen. Pitäisi vaan aika saada raapaistua jostain”, Kylämäki sanoo.
Paljon aikaa ottaa tuotevalvontaprotokollan miettiminen, sillä sellaista ei ole valmiina.
”Pitää keksiä ja hyväksyttää koko prosessi itse”, hän kertoo.
Hevosia tilalla on noin 80 päätä, ja kantavia tammoja on 11.
Juuri nyt varsakauppa on hyvin hiljaista, kun ihmiset ovat varovaisia päätöksissään. Yksi- ja kaksivuotiaita on montakin odottamassa ostajia, mutta kaikki sitä vanhemmat varsat ovat onneksi löytäneet omat kodit.
”Kovasti tässä harrastamisessa on nyt odottava tunnelma”, Kylämäki kuvaa.
Uutta potkua hän toivoo löytyvän 6. huhtikuuta Kylämäessä pidettävästä Suomenratsut ry:n Orisuorasta, jossa esitellään jalostusoriita ja pidetään myös myyntinäyttely.
Omia oriita on kaksi Petten pojan Jämptin poikaa: kuusivuotias jo käyttösuunnalle hyväksytty Guiaimää sekä tänä keväänä käyttösuunnalle näytille tuleva Ilmuneeraaja. Niistä toinen on tarkoitus myydä, toinen pidetään.
Uusi, tosin korjattavana oleva hevosten hyvinvointiasetus ei tuo Kylämäkeen merkittäviä muutoksia. Ongelmana on vain se, miten vieroitus tehdään.
Kylämäessä tammat ja varsat ovat asuneet samassa pihatossa, ja sitten sieltä on viety pois pari tammaa kerrallaan . Kylämäki kertoo, että näin varsat pysyvät rauhallisina, eikä maidon saaminenkaan lakkaa kerrasta.
”Sinne jää lohtutissiä, kun jää äitejä, jotka eivät ole niin kronkeleita tissiensä suhteen”, Kylämäki selittää.
Tiedossa ei ole, täyttääkö tämä tapa vaatimukset, kun asetuksen mukaan vieroituksen on tapahduttava vaiheittain.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
