Pohjoisen viljelijät valmiita osoittamaan mieltä lomituksesta

Hemmo Turpeinen Taivalkoskelta on sitä mieltä, että mieltä kannattaa osoittaa. Kuva: Pekka Fali

MUHOS (MT)

Ilmapiiri tuottajien keskuudessa tuntuu siltä, että mielenosoitus olisi paikallaan. Kuhmolaisen Eija Komulaisen mukaan mielenosoitus kannattaa vain suunnitella hyvin etukäteen, jotta viesti menee kuluttajille oikealla tavalla perille.

Lomituslain uudistusesitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. MTK-Pohjois-Suomen varapuheenjohtajan Tuija Korhosen mukaan uudistuksessa huonoa on muun muassa se, että robottilypsytilojen lomitus muuttuu maksulliseksi.

Esityksen mukaan tilallisten pitäisi maksaa lomittajalle varallaolosta eli siitä, että lomittaja on valmis vastaamaan lypsyrobotin automaattihälytyksiin iltaisin ja öisin, kun hän ei ole tilalla.

Kustannukset ovat yhteensä noin 2 000 euroa vuodessa. Jos lomittaja joutuu tulemaan tilalle hälytyksen vuoksi, siitä tulee 33 euron lisälasku. Lisäksi jos lomittaja joutuu jäämään tilalle korjaamaan robottia, tuntitaksa on 33 euroa per alkava tunti.

Lisäksi lomaoikeus poistuu pieniltä, alle kuuden eläinyksikön, kotieläintiloilta sekä kasvinviljelytiloilta. Sijaisapua ei myöskään saisi luottamustehtävien hoitoon.

"Byrokratian kukkanen on myös se, että sijaisapua on haettava kirjallisesti. Jos sairastuu, ei enää riitä, että soittaa", Korhonen ihmettelee.

Sirkka Pankinaho Pudasjärveltä on harmissaan, että koko lomituksen idea ei avaudu kuluttajille.

"Palkansaajat luulevat, että meille maksetaan etelänlomia. Meillä on 26 vuosilomapäivää, mutta teemme muuten töitä viikon jokaisena päivänä. Tavallisella palkansaajalla on vapaapäiviä ja pitkät lomat."

Maanviljelijät ovat pienipalkkaisia siinä missä hoitajat, opettajat ja palomiehetkin.

"Pienipalkka-alalla ollaan, saamme osoittaa mieltämme", Hemmo Turpeinen Taivalkoskelta sanoi.