Keslan metsäperävaunuille EU:n laajuinen tyyppihyväksyntä – "Kaikkiaan laitoimme yli 4 000 sivua paperia Trafille"

Keslan traktorivarusteiden liiketoimintajohtaja Janne Sinkkonen (vas.) ja tuotesuunnittelija Jussi Pennanen ovat tyytyväisiä pitkän prosessin jälkeen. EU:n Mother Regulation -puitedirektiivin mukainen tyyppihyväksyntä on vielä harvinaista metsäperävaunuissa. Uudet vaunumallit ovat saaneet myös lisää kantavuutta. Kuva: Matti Turtiainen

Paineilmajarrut ovat vielä harvinaisuus metsäperävaunuissa, mutta ne ovat EU:n puitedirektiivin mukainen tieliikennevaruste. Suomeen Kesla toimittaa edelleen myös jarruttomia tai hydraulisilla jarruilla varustettuja vaunuja. Kuva: Matti Turtiainen

Kesla Oyj on saanut metsäperävaunuilleen koko EU:n laajuisen tyyppihyväksynnän. Kyse on harvinaisesta tapauksesta, sillä Kesla on todennäköisesti ensimmäinen eurooppalainen metsäperävaunuvalmistaja, joka on hyväksyttänyt tuotteensa EU:n laajuisesti.

"Ainakin ensimmäinen suomalainen valmistaja", sanoo Kesla Oyj:n traktorivarusteiden tuotesuunnittelija Jussi Pennanen.

"Nyt meidän ei tarvitse miettiä enää erillisiä kansallisia hyväksyntöjä EU:n jäsenmaissa."

Pennanen naurahtaa, että edes erittäin tiukkana tunnettu Ranska ei pysty kieltämään Keslan vaunujen pääsyä sikäläisille markkinoille.

"Ranskassa on tuotteiden saanti markkinoille ollut perinteisesti erittäin vaikeaa", sanoo Kesla Oyj:n traktorivarusteista vastaava liiketoimintajohtaja Janne Sinkkonen.

"Siellä on parasta aikaa menossa simulointi eli sikäläinen agenttimme on vienyt vaunun rekisteröintipaperit viranomaisille ja pian selviää, onko meillä kaikki kunnossa."

Suomessa traktoriin kytkettäviä perävaunuja ei tarvitse rekisteröidä, mutta suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita niiden rekisteröinti on pakollinen.

"Pohjimmiltaan tässä on kyse samasta, vuoden 2018 alusta voimaan tulleesta Mother Regulation -säännöksestä, joka on vaikuttanut traktoreihin", Pennanen täsmentää.

Traktoreissa säännöstön, tarkemmin EU:n puitedirektiivi 167/2013:n, tekniset vaatimukset ovat pakollisia, mutta perävaunuissa ne ovat vapaaehtoisia. Kesla on kuitenkin halunnut säännöstön mukaisen tyyppihyväksynnän avulla varmistaa ja helpottaa vaunujen markkinointia EU:n alueelle.

"Vientihän kattaa noin 70 prosenttia liikevaihdostamme", Janne Sinkkonen sanoo.

"Toisaalta varaudumme tällä myös siihen tilanteeseen, että Suomessa ja Ruotsissa vaunujen rekisteröinti tulisi pakolliseksi."

Tyyppihyväksyntä on mallikohtainen ja Kesla sai hyväksynnän yhdellä kertaa kaikille metsäperävaunumalleilleen eli 10, 12 ja 14 tonnin vaunuilleen.

Tekniset vaatimukset ovat erilaiset yli tai alle 30 km/h:n ajonopeuksille tehdyille vaunuille. Keslan vaunut on luokiteltu alle 30 km/h -nopeuksille, mikä helpotti tyyppihyväksynnän teknisissä ratkaisuissa.

Vaunuissa pitää olla kaksipiiri- ja nelipyöräjarrut ja niin sanotut negatiiviset jarrut.

"Eli jos letku lähtee irti, niin jarrut kytkeytyvät automaattisesti päälle", Jussi Pennanen sanoo.

Lisäksi vaunuissa on rekisterikilven teline valoineen, sivuvalot sekä tieliikennevalot takana. Vaunun maksimileveys on 2,55 metriä.

Tyyppihyväksyntävarustus voidaan tarjota lisävarusteena kaikkiin Keslan metsäperävaunumalleihin.

"Meiltä saa edelleen vaunuja esimerkiksi hydraulisilla jarruilla", Jussi Pennanen sanoo.

Suomessa tyyppihyväksynnän mukaisia varusteita ei toistaiseksi tarvita, ja vientiinkin saattaa Keslan Kesälahden tehtaalta jatkossa lähteä perinteisemmin varusteltuja vaunuja.

"Niihin ei kuitenkaan ainakaan Ranskassa saa vakuutuksia. Ja vaunun siirto siellä yleisillä teillä on tehtävä rekisterissä olevalla lavetilla", Janne Sinkkonen sanoo.

Tyyppihyväksyntä oli yllättävän iso ponnistus Keslalle. Liikkeelle lähdettiin jo vuonna 2018, jolloin Trafin kautta alettiin selvittää, miten hyväksyntäprosessi saadaan liikkeelle.

"Ensimmäinen vaade on, että yrityksen tuotannon on oltava sertifioitu hyväksytyn laatujärjestelmän mukaisesti. Ja Trafi kävi vielä auditoimassa meidän tuotantoprosessimme", Jussi Pennanen sanoo.

Teknisesti vaunut testattiin tieliikennevaatimusten mukaisesti Vakola Eurofinsillä Vihdissä, joka teki mm. jarrutestit.

"Leimattua paperia tuli noin 1 600 sivua. Kaikkiaan laitoimme yli 4 000 sivua paperia Trafille. Prosessi on raskas erityisesti pienille valmistajille ja sen läpivientiin olisi hyvä olla jotain apuja vaikka valtiovallan taholta", Pennanen kertoo.

"Puolin ja toisinhan tässä on ollut uuden oppimista", Janne Sinkkonen toteaa.

Suomessa on toistaiseksi haettu yksi R- ja yksi S-luokan EU-tyyppihyväksyntä, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tarkastaja Jussi Alantie.

"R-luokkaan kuuluvat perävaunut ja S-luokkaan kuuluvat vaihdettavat ja hinattavat laitteet. Kesla on toistaiseksi ainoa suomalainen valmistaja, joka on hakenut R-luokan tyyppihyväksynnän."

Alantie kertoo, että EU-tyyppihyväksynnän hakeminen ei sinänsä ole vaikeaa. Prosessi lähtee liikkeelle siitä, että valmistaja tutustuu lainsäädännön asettamiin teknisiin vaatimuksiin. Tyyppihyväksyntäprosessi voi olla melko helppo, erityisesti, jos esimerkiksi perävaunun rakenne on modulaarinen. Tällöin sama tyyppihyväksyntä voi kattaa useamman samaan runkorakenteeseen pohjautuvan vaunun.

"Perävaunujen kohdalla vaatimukset eivät ole kovinkaan ihmeelliset paitsi ehkä jarrujen osalta. Ja erityisesti silloin, jos perävaunu on tarkoitettu yli 30 km/h nopeuksiin."

Tällöin joudutaan Alantien mukaan jarruissa käyttämään todennäköisesti kuormantunnistusta. Alemmassa nopeusluokassa, eli alle 30 km/h, riittävät paineilmajarrut.

"Yksipiiriset hydraulijarrut ovat siirtymävaiheessa ja käytännössä jäämässä pikkuhiljaa pois", Alantie sanoo.

EU-tyyppihyväksynnän myötä kone- ja laitevalmistajat pääsevät suoraan EU:n jäsenmaiden markkinoille ilman kansallisia hyväksyntöjä.

"Tämä tietenkin helpottaa vientiä EU:n alueelle. Kun laitteella on EU-tyyppihyväksyntä, ei sen markkinointia voi kieltää EU-alueella kuin erityisissä poikkeustapauksissa", Alantie sanoo.