Syke: Lannan levityskielto koskee hyvin pientä osaa kaltevista pelloista
Huhtikuun alussa voimaan tuleva nitraattiasetus kieltää lannan ja orgaanisten lannoitteiden levittämisen jyrkille pelloille ja pellon osille, jos kaltevuus ylittää 15 prosenttia. Kiellon on pelätty haittaavan ympäristötavoitteita, syrjivän luomua ja sysäävän ison osan karjatiloista ympäristökorvauksen ulkopuolelle.
Agronomi Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta rauhoittelee ja muistuttaa, että lannan levityskielto koskee hyvin pientä osaa pelloista. ”Paljon pienempää kuin luullaan.”
Tarkka hehtaarimäärä ei ole tiedossa, mutta ympäristöministeriö on arvioinut, että jyrkkiä pellonosia on lohkoilla, joiden yhteisala on noin 18 000 hehtaaria. ”Suuruusluokka lienee oikea”, Puustinen arvelee.
Yksittäiselle tilalle rajaus saattaa olla hankala, mutta kokonaisuutena levityskiellolla on hyvin vähän merkitystä, Puustinen sanoo.
Puustinen on uransa alussa työskennellyt salaojituksilla.
Asetukseen otettu 15 prosenttia saattaa tuntua loivalta, mutta se on sama kuin Tukesin määrittelemä maksimijyrkkyys erittäin helpoille laskettelurinteille, Puustinen kertoo. Sitä jyrkempää ei saa olla missään kohdin rinnettä.
Suomen pisin laskettelurinne Ylläksellä on keskikaltevuudeltaan hieman yli 15 prosenttia.
Puustisen mukaan jyrkästi viettäviä peltoja on Paimionjoen ja Salon läpi virtaavan Uskelanjoen rantapelloilla. Niitä löytyy myös maan itäosien vaara-alueilta, samoin Keski-Suomessa. Aurajoen varren pelloilla jäädään yleensä alle 10 prosenttiin.
Jyrkkiä rinnepeltoja on Puustisen mielestä niin vähän, että koko asialla ei ole Itämeren suojelun kannalta juuri merkitystä varsinkin, kun aika harva viljelijä todennäköisesti levittää lantaa tai kierrätysravinteita jyrkimpiin pellon kohtiin.
Suomen peltojen keskimääräinen kaltevuus on 1,5 prosenttia, mitä ei silmällä pysty havaitsemaan.
Ympäristöministeriöstä perjantaina saadun tiedon mukaan nitraattiasetusta valvotaan täydentävien ehtojen kautta ja valvonta kuuluu kuntien tehtäviin.
Kuntien mahdollisuudet valvoa ovat rajallisia etenkin, kun käytössä ei ole luotettavaa tietoa siitä, miten paljon ja missä jyrkkiä peltoja edes on.
Tilanne paranee vuosikymmenen vaihteessa, kun maanmittauslaitoksen uusi kartta-aineisto valmistuu. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarkkaa aineistoa aletaan käyttää vasta, kun se on käytössä koko maassa.
Itämeren suojelua väkevästi ajava Ilkka Herlin pitää uutta nitraattiasetusta taka-askeleena ympäristön ja Itämeren suojelussa.
Tuttu viljelijä kertoi Herlinille, että neljä viidesosaa tilan pelloista on menossa asetuksen takia lannan levityskieltoon, mikä lopettaa luomutuotannon, jos asetusta tulkitaan ahtaimman mukaan.
”Vaikka kyse olisi vain 18 000 hehtaarista, yksittäisen tilan ja luonnonmukaisen viljelyn kannalta asetus voi olla kohtalokas.”
Jyrkillä rinteillä saa käyttää mineraalilannoitteita mutta ei lantaa ja muita kierrätyslannoitteita. Herlin pitää mineraalilannoitteiden suosimista perusteettomana ja ympäristönsuojelun hengen vastaisena, kun kierrätysravinteiden käyttöä pitäisi päinvastoin edistää.
”Lietelannan käyttörajoitukset ymmärrän, mutta en kuivalannan ja kierrätyslannoitteiden kieltämistä.”
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
