Sujuva sukupolvenvaihdosvaatii huolellista suunnittelua
”Suunnitteluun olisi hyvä varata 2–5 vuotta, puoli vuotta ei oikein riitä”, opastaa tiiminvetäjä Eila Tamminen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta.
Tamminen kannustaa kysymään Melasta ja Pro Agrian neuvojilta etukäteen ”kaikkea mahdollista”. Hyvin valmistellen sukupolvi vaihtuu sujuvasti ja siihen liittyvät päätökset saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti.
Aikaa tarvitaan muun muassa luopumistuen, aloittamisavustuksen ja verotuksen suunnitteluun. Esimerkiksi etukäteispäätös luopumis-tuesta on haettavat Melasta 12 kuukautta ennen tilakaupan tekemistä.
Sukupolvenvaihdos on tilaisuus laittaa tilaa koskevat paperit kuntoon. Kun testamentit ja avioehdot ovat olemassa, asioiden hoitaminen on tilanteesta riippumatta sujuvaa.
Laskelmat perustuvat konkretiaan, kun taas tilasta luopuminen ja sen jatkaminen vaativat henkistä valmistautumista, Tamminen muistuttaa.
Ei riitä, että jatkaja on koko ikänsä elänyt kotitilallaan ja kasvanut ajatukseen ”isännyydestä”. Myöskään pakolla suvun perinteitä ei kannata jatkaa.
”On oikeasti kysyttävä itseltään, haluaako sitoutua kehittämään maatilaa yrityksenä eikä vain jäädä siihen, mitä on aina ennenkin ollut”, Tamminen sanoo.
Luopumistukijärjestelmä edellyttää, että jatkaja viljelee tilaa niin kauan kuin vanhemmille maksetaan luopumistukea.
Nykyään Melaan ottaa yhä useammin yhteyttä jatkaja, joka ei enää haluakaan pitää tilaa. Luopumistuki on tällaisessa tapauksissa maksettava takaisin.
Vanhempien on ajoissa päätettävä, kenelle he haluavat tilan luovuttaa. Vain riittävän suuri tila antaa elannon useamalle kuin yhdelle yrittäjälle ja tämän perheelle.
Päätöksiä on tehtävä rohkeasti ja ajallaan.
Edellisen sukupolven aidosti luovuttava tilasta ja annettava tilaa nuorille. Asiat sujuvat, kun molemmilla sukupolvilla on mahdollisuus elää omaa elämäänsä.
”Yhteishuusholli ei enää ole tätä päivää. Etäisyyttä on hyvä olla sen verran, että ainoilla tai reinoilla ei toiseen huusholliin pääse”, Tamminen kuvaa.
Aloitustukea on viime vuosina myönnetty 500–600:lle alle 40-vuotiaalle viljelijälle.
Noin puolessa sukupolvenvaihdoksista on hyödynnetty luopumistukijärjestelmää.
Niissä jatkajat ovat keskimäärin hieman alle 30-vuotiaita, kun muuten jatkajien keski-ikä on noin 35 vuotta.
Suomessa on noin 60 000 maatilaa.
”Maatilojen lukumäärä vähenee vuodessa noin kahdella tuhannella, joten siihen verrattuna sukupolvenvaihdoksia tehdään kohtuullisesti”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Johan Åberg.
”Sen perusteella, paljonko maakunnissa ihmisiä käy sukupolvenvaihdostilaisuuksissa, tulevaisuus ainakin parin seuraavan vuoden osalta vaikuttaa valoisalta”, kertoo puolestaan Melan henkilöstö- ja viestintäpäällikkäö Markku Pulkkinen.
Sukupolvenvaihdosten määrä ei yksin kerro siitä, mihin suuntaan maatalous on menossa.
Åberg muistuttaa, että jäljelle jääneet tilat jakautuvat yhä voimakkaammin kahteen ryhmään: laajentaviin päätoimisiin ja pieniin sivutoimisiin.
Tilastojen perusteella näyttää siltä, että rakenne muuttuu melko hitaasti muutaman hehtaarin ja eläinyksikön vuosivauhdilla.
Todellisuudessa laajentajat laajentavat usein todella reippaasti. Vastaavasti toinen tilaryhmä ei laajenna ollenkaan, vaan hakevat lisätuloja lähinnä tilan ulkopuolelta tai toimintaa monipuolistamalla.
Tätä kuvastaa muun muassa se, että tilamäärän laskiessa tilojen keskimääräinen peltopinta-ala tai kotieläinten lukumäärä eivät ole vähentyneet.
Nykyistä tuettua sukupolvenvaihdosjärjestelmää Åberg pitää jokseenkin toimivana. Myös nuorille viljelijöille tarkoitetut investointituet ovat melko hyviä.
”Ainahan järjestelmä voisi olla yksinkertaisempi, mutta näidenkin kanssa tullaan toimeen. Tuet ovat antaneet hyvät mahdollisuudet, koska niihin on tähän saakka riittänyt rahaa.”
Tulevaisuudessa rahaa on vähemmän, mutta MTK:n tavoitteena on kuitenkin varmistaa, että nykyjärjestelmiä voitaisiin jatkaa mahdollisimman laajasti, Åberg kertoo.
Laki luopumistukijärjestelmästä on voimassa joulukuun 2014 loppuun saakka.
”Toivon mukaan järjestelmä jatkuu tämän jälkeen, koska se on osaltaan lisännyt sukupolvenvaihdosten määrää”, Pulkkinen sanoo.
MAIJA ALA-SIURUA
On oikeasti
kysyttävä
itseltään,
haluaako sitoutua kehittämään
maatilaa yrityksenä eikä vain jäädä siihen, mitä on aina ennenkin ollut.
eila Tamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
