Tuontilampaiden indeksit eivät vastaa suomalaisia
Osa ulkomailta lampaita tuovista lampureista haluaa, että tuontieläinten lähtömaan tulokset huomioitaisiin Suomen indeksilaskennassa.
”Tämä ei ole mahdollista, koska järjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi”, kertoo kehityspäällikkö Pia Parikka Pro Agria keskusten liitosta.
Lampailla ei ole käytössä vastaavaa yhteispohjoismaista jalostusarvostelua kuin naudoilla, vaan kullakin maalla on omat järjestelmät ja indeksien laskentaperusteet.
Ulkomailta peräisin olevilla eläimillä ei ole tuontivaiheessa olemassa sellaisia tietoja, joita voitaisiin käyttää hyödyksi meidän järjestelmässämme, Parikka selittää.
”Vain saman järjestelmän ja kunkin rodun sisällä laskettuja indeksejä voi vertailla.”
Tuontieläimet alkavat kerryttää Suomen järjestelmän mukaisia tietoja vasta jälkeläistensä kautta.
Sen lisäksi, että indeksien laskentaperusteet eroavat maittain, jokaisessa maassa lasketaan omia indeksejä.
Esimerkiksi Suomessa lampaiden lihakkuus arvostellaan selkälihaksen paksuusmittauksilla, mikä tehdään ultraäänellä. Samalla mitataan rasvan paksuus.
Lisäksi tehdään elävä europ-arvostelu. Elävälle eläimelle tehdään teurasluokkaa muistuttava lihakkuusluokitus, jonka avulla voidaan laskea teurasluokan periyttämiskykyä kuvaava elävä europ -indeksi.
”Lihakkuuden ja rasvan mittaus sekä elävä europ -arvostelu ovat ainutlaatuisia järjestelmiä”, Parikka muistuttaa.
Pro Agrian lammasneuvojat antavat käytännön jalostusneuvontaa lammastiloille.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
