Nämä viljelykasvit valtaavat maailman: vehnäpellot peittäisivät seitsemän ja puoli Suomea

Maailman vehnäala on hieman pienentynyt 20 vuodessa. Samalla alalla pystytään ruokkimaan enemmän ihmisiä – hehtaarisatojen nousun ansiosta. Kuva: Jukka Pasonen

Kuvittele lähteväsi ajelulle Helsingistä. Illalla saavut Rovaniemelle. Sinua väsyttää, ystäväsi hyppää kuskiksi. Lopulta saavutte Suomen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin. Kuvittele ajavasi näin Suomen halki seitsemän kertaa. Lopettaisit ajamisen Kuopiossa. Kuinka puutunut takapuoli sen jälkeen olisi?

Sellainen ajomatka olisi edessäsi, jos ajaisit maailman vehnäpellot päästä päähän ja peltolohkot noudattelisivat Suomen muotoja.

Rukiin määrä maailmassa vehnään verrattuna on kuin ”pissaisi Atlanttiin”: vehnäpeltoa on 50 kertaa enemmän kuin ruista. Osasyy on se, ettei ruista voi käyttää rehuna. Suomessakin ruista viljellään melko vähän, vaikka ruisleipä on kansallisruokamme.

”Vehnä on viljoista kaikkein monikäyttöisin ja sitä voi viljellä erityyppisissä paikoissa”, kertoo MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. Vehnä on hyvä rehukasvi, siinä on leivontaan tarvittavaa sitkoa sekä paljon tärkkelystä eli viljan sokeria.

Vehnää kuitenkin viljellään pienemmällä alalla kuin vuonna 1996. Silloin ihmisiä oli 5,8 miljardia, mutta nyt meitä on jo 7,5 miljardia. Miten viljelyala on laskenut, vaikka ihmisten määrä on kasvanut? Sadot ovat parantuneet, Schulman kertoo.

Viljalajikkeita on jalostettu yhä paremmiksi, jolloin peltoa ei tarvitse niin paljon. Etenkin Euroopassa panostetaan siihen, että satoa saataisiin mahdollisimman paljon hehtaa­rilta. Isolla preerialla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ei satojen tarvitse olla yhtä suuria, sillä tilaa riittää.

Viljaa tarvitaan kuitenkin yhä lisää. Väestö kasvaa etenkin Aasiassa, ja myös lihankulutus kasvaa. Suurimman osan viljasadosta syövät tuotantoeläimet: naudat, siat ja siipikarja.

Muutoksesta kertoo soijan viljelyalan kasvu. Soijan pinta-ala on 20 vuodessa lähes kaksinkertaistunut – ja se kasvaa yhä. Maailman soijapellot vastaavat kooltaan jo neljää Suomea.

”Soijan viljelyala voi seuraavan 15 vuoden aikana vielä kaksinkertaistua”, Schulman ennustaa.