Puolet maataloudesta on kaupungeissa

Helsingin keskustasta maataloutta ei löydy, mutta monen kaupungin ympärillä on kaupunkiin kuuluvaa vahvaa maatalousaluetta. Kuva: Joel Rosenberg

Sunnuntaina valittavien kaupunginvaltuustojen päätöksillä on iso merkitys maataloudelle, eikä kyse ole vain ruuan ostamisesta kouluihin. Puolet maatalouden bruttotuloista syntyy nimittäin kaupungeissa olevilla maatiloilla.

Niin osoittaa laskelma, jonka on tehty Gallup Elintarviketiedon vuoden 2015 rahavirtatutkimuksen luvuista.

Osuus on viime vuosina kasvanut nopeasti, kun kaupunkeihin on liitetty niitä ympäröiviä vahvoja maatalouspitäjiä.

Maatalouspitäjien ja samalla -kaupunkien kärjessä on nyt Kurikka yli 80 miljoonan euron rahavirralla.

Yli 70 miljoonaa euroa maatalousrahaa virtaa Seinäjoella, Loimaalla ja Salossa, yli 60 miljoonaa Kauhavalla ja yli 50 miljoonaa Huittisissa, Kuopiossa, Kiuruvedellä ja Kouvolassa. Kuntatittelin pitäneistä ykkönen on Ilmajoki 46 miljoonalla.

Kaupunki on tosin hyvin vaihteleva käsite.

Tilastokeskus luokittelee monta kaupungiksi julistautunutta vain taajaan asutuksi tai jopa maaseutumaiseksi. Perusteena ovat taajamissa asuvien osuus ja keskustaajaman asukasluku.

Edellä mainituista kaupungeista Kiuruvesi on Tilastokeskuksen mukaan maaseutu­mainen, Kurikka, Loimaa, Kauhava ja Huittinen taajaan asuttuja.

Toisaalta viisi ”tavallisena” kuntana pysynyttä on Tilastokeskuksen luokittelussa kaupunkimaisia: Kangasala, Kirkkonummi, Lempäälä, Nurmijärvi ja Pirkkala. Jos ne lisätään virallisiin kaupunkeihin, kaupunkien osuus maatalouden rahavirroista nousee tasan puoleen.

Tilastokeskuksen luokituksen mukaan laskien kaupunkimaisten kuntien osuus maatalouden rahavirroista on 19, taajaan asuttujen 30 ja maaseutumaisten 51 prosenttia.