Keskusta ja kokoomus eri mieltä tukiratkaisusta

Kuva: Jarmo Palokallio

Hallitus teki Rehnin mukaan virheen viime vuoden maataloustukineuvotteluissa. Lopputulos olisi parempi, jos 141-artiklasta olisi pidetty kiinni.

”Hallitus päätti luopua eteläisen Suomen vakavien vaikeuksien tuesta käytännössä ilman taistelua”, Rehn sanoi Ylen aamu-tv:ssä perjantaina.

Suomi olisi saanut paremman ja pitkäjänteisemmän neuvottelutuloksen artiklaan 141 nojaamalla. Hallitus valitsi 149-ratkaisun. Tuet sidotaan tuotantoon.

Pääministeri Jyrki Katainen ( kok.) pitää parempana turvata Suomen maatalouden edut pysyvällä ratkaisulla. 141-tuesta jouduttiin neuvottelemaan toistuvasti.

EU-tuen laskua Katainen ei koe ongelmaksi, koska se on pienentynyt aina 141-neuvotteluissa. Tuottajille ratkaisu on parempi.

”Tuottajat ovat olleet tähän ratkaisuun tyytyväisiä”, Katainen sanoi Ylen tv-uutisille.

Eurovaaliehdokas ja maanviljelijä Timo Kaunisto ( kesk.) laskee 149-ratkaisun korvaavan osan Etelä-Suomen tuesta. Ympäristökorvaukset alenevat 50-100 euroa hehtaarilta.

”Tilan kokonaistuki alenee 10-20 prosenttia.”

Uusi tuki ajetaan Kauniston mukaan loppuun vuoteen 2018 mennessä. Tukikysymykset ovat sen jälkeen taas avoinna erityisesti Etelä-Suomessa.

Kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) selittää Suomen esittäneen 141-tuen jatkoa. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso esitti pysyvää oikeuspohjaa.

”141 oli siirtymäkauden pykälä, jota oli enää vaikea perustella”, Sankelo sanoo.

Sonkelo sanoo kokoomuksen konsultoineen Rehniä neuvottelutilanteesta Mikkelissä viime kesänä. Kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) väittää Rehniä pidetyn sivussa.

”Neuvottelutavoite asetettiin niin alhaiseksi, että tiedettiin komission hyväksyvän sen”, Leppä kritisoi.

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) katsoo kokoomuksen kantavan täyden poliittisen vastuun, että Etelä-Suomi menettää kokonaan kansalliset tuet vuonna 2020.

19.5.2014 9:20 korjattu Janne Sankelon nimi.