Iltalehti tekee galluppia kotieläintuotannosta

Kuva: Jaana Kankaanpää

Iltapäivän puoliväliin mennessä kysely on kerännyt reilut 1 800 vastausta, joista 84 prosentissa vastataan kyllä.

Kolmen uutisen kokonaisuudessa on kuultu asiantuntijana soveltavan etologian dosenttia Laura Hännistä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Häneltä on kyselty erityisesti mittareita, joista tietää eläimen voivan hyvin tai huonosti.

Hyvinvoinnista keskusteltaessa pitäisi aina ensin pitäisi määritellä, mitä kukin keskustelija hyvinvoinnilla tarkoittaa. Kun hyvinvoinnista puhutaan tutkimuksen tasolla, tarkoitetaan sitä, miltä eläimestä tuntuu. Hyvinvointi on fyysisten ja psyykkisten tekijöiden summa, Vuoden dosentiksi maaliskuussa nimetty tutkija toteaa.

Iltalehden uutisissa on tuotu esiin eläinten hyvinvoinnin ongelmia ikään kuin ne koskisivat vain kotieläintiloja. Twitterissä Hänninen vastaa heti MT:n toimittajalle, että kivun- ja stressinkokemus sekä muut hyvinvoinnin mittarit koskevat paitsi tuotantoeläimiä myös samalla tavalla lemmikkejä ja myös ihmisiä.

Hänninen muistuttaa Iltalehdessä, että tuottajat ottavat uudet tutkimustulokset hyvin vastaan ja ovat pääosin halukkaita kehittämään toimintaansa eläinystävällisempään suuntaan.

”Pieni konservatiivinen muutoshaluton porukkansa on, mutta on myös päinvastoin. Suurin osa tuottajista lukee kotimaisia alan ammattilehtiä ja tutkitun tiedon saa leviämään nopeasti.”

Eveliina Lundqvist, joka julkaisi alkuvuodesta kirjan nimellä Salainen päiväkirja eläintiloilta, myöntää tiloilta toki löytyvän eroja.

”Fakta on, ettei eläintuotanto tule loppumaan pitkään, pitkään aikaan. Toivon silti, että ihmiset alkaisivat ymmärtää muidenkin kuin kissojen ja koirien arvon, ja sen, ettei lihansyönti ole pakko.”

Iltalehden uutisessakin todetaan, että kirjan lukijan arvioitavaksi jää, minkälaisen painoarvon Lundqvistin kirjan havainnoille antaa: vastaavatko ne yksittäisiä tai yleisiä alan käytäntöjä ja miten ne peilautuvat eläinsuojelulakiin sekä tutkimustietoon eläinten hyvinvoinnista.

Lihateknologian emeritusprofessori Eero Puolanne Helsingin yliopisto sanoo Iltalehdelle, että eläinten oikeuksien ajajien ja kotieläintuottajien lähtökohdat ovat ristikkäiset ja juopaa on mahdoton sovittaa.

”Jos suhtautuu kielteisesti ylipäänsä eläinten hyväksikäyttöön, joka koskee kaikkea eläinten käyttämistä ravintona, olen todennut, että ristiriita on sovittamaton. Sitä en lähde arvioimaan, onko jompikumpi osapuoli oikeassa ja toinen väärässä.”

Eläinoikeustaistelija kertoo jutussa haaveilevansa kotielänten turvakodin perustamisesta.

Haluan, että ihmiset pääsevät tutustumaan eläimiin henkilökohtaisesti, ja näkemään, että siat, lehmät ja lampaat ovat omia persooniaan siinä missä koiratkin, hän perustelee.

Iltalehden uutisia on yhteensä kolme kappaletta.