Etätyö lisääntyi – lisääntyykö samalla sivutoiminen maanviljely?

Tilastoista ei vielä nähdä onko etätyön lisääntyminen kasvattanut sivutoimisten viljelijöiden määrää. Kuva: Timo Filpus

Kun koronapandemia viime vuonna alkoi, kerrottiin muun muassa Keski-Euroopan maissa monien nuorten muuttavan kaupungeista takaisin maalle parempien työmahdollisuuksien perässä.

Suomessa etätyöt lisääntyivät kertarysäyksellä ja moni kaupungissa asuva siirtyi työskentelemään kesämökiltä.

Lisäksi kiinnostuksen huoltovarmuuteen, omavaraisuuteen ja ruokaan kerrotaan kasvaneen.

Olisiko etätöihin siirtyminen saanut peltonsa toisille vuokranneita aloittamaan viljelyn uudestaan itse etätöiden ohessa?

"Ihan vielä ei ole dataa koronan vaikutukseen liittyen, koska se varmaan näkyisi vasta tämän kasvukauden viljelijämäärissä", sanoo erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskus Lukesta.

Näyttää, että merkittävissä määrin sellaista ei ainakaan vielä ole tapahtunut.

"Ei ole tullut vastaan tällaista tilannetta. Varmasti voi olla joitain tapauksia, mutta todennäköisesti aika pienimuotoisesti", kertoo maatalousjohtaja Johan Åberg tuottajajärjestö MTK:sta.

Koska vuokrasopimukset ovat usein monivuotisia, valinta viljelyn jatkamisesta voi olla tehtävissä vasta, kun vuokrasopimukset ovat katkolla.

Kuinka yleistä viime vuosina on ollut, että palataan viljelemään sen jälkeen, kun on jo kertaalleen vuokrattu pellot toiselle viljelijälle?

Luonnonvarakeskus julkaisi joulukuussa Taloustohtori-sivustolle uuden palvelun, josta tätä kysymystä voi selvittää. Palvelun pohjatiedoissa on likimain kaikki Suomen maatalousyritykset.

Palvelu näyttää muun muassa vuodesta 2000 lähtien vuosittain tuotantotoimintaan palanneiden maatalousyritysten lukumäärän, Arto Latukka kertoo.

Palanneilla tarkoitetaan niitä yrityksiä, jotka ovat harjoittaneet jonakin vuonna tai vuosina 2000-luvulla tuotantotoimintaa, mutta eivät tarkasteluvuotta edeltävänä vuonna. Tarkasteluvuonna yritykset ovat palanneet jälleen tuotantoon.

Tällaisia palanneita viljelijöitä oli esimerkiksi vuonna 2019 yhteensä 122 yrittäjää.

Vuosina 2016–2018 palanneiden määrä on vaihdellut 111–120 viljelijässä vuodessa.

Palvelusta näkyvät vuosittain myös esimerkiksi aloittavat kokonaan uudet tilat sekä tuotantosuuntaa vaihtaneet tilat että myös samassa tuotantosuunnassa pysyneet.

Palvelu on osoitteessa www.luke.fi/taloustohtori/tuotantosuuntavaihdot.