Maatalous kuluttaa kolme prosenttia energiasta Suomessa

Viljan kuivatuskulut vaihtelevat paljon vuodesta toiseen. Kuva: Pekka Fali

Maa- ja puutarhatalouden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2016 kolme prosenttia.

Asia selviää Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tilastosta.

Vuonna 2016 maa- ja puutarhatalous käytti yhteensä 11 381 gigawattituntia (GWh) energiaa.

Lämmitykseen käytettävän kevyen ja raskaan polttoöljyn kulutus on vähentynyt ja lämpöä tuotetaan enenevässä määrin kiinteällä polttoaineella, kuten puulla, peltoenergialla ja turpeella. Puu- ja peltopohjaisen energian osuus oli 44 ja turvepohjaisten energialähteiden osuus viisi prosenttia kulutuksesta.

Sähkön kulutus lisääntyi edelliseen kyselyvuoteen 2013 verrattuna 13 prosenttia.

Vuodesta 2013 vuoteen 2016 maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä väheni lähes 4 691 tilalla eli yhdeksällä prosentilla. Toisaalta käytössä olevan maatalousmaan määrä pysyi ennallaan ja tilakoko kasvoi neljällä hehtaarilla.

"Maa- ja puutarhatalouden energian kulutus vaikuttaa tehostuneen vuodesta 2013. Toki moottoripolttoöljyn kulutus on lisääntynyt tilakoon kasvun ja sitä kautta pidentyneiden pellolle ajomatkojen vuoksi", arvioi yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta.

Sähkön kulutus on ollut maatalous- ja puutarhayrityksissä kasvussa. Osin siihen on vaikuttanut tuotantorakennusten tekniikan lisääntyminen, mutta paljon myös valotetun kasvihuonetuotannon lisääntyminen.

Kokonaisenergian käytöstä sähkön osuus oli 15 prosenttia eli 1 727 GWh. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan sähköstä tuotettiin vuonna 2016 uusiutuvalla energialla 45 prosenttia, joten maa- ja puutarhatalouden kuluttamasta sähköenergiasta voidaan arvioida 777 GWh:n olevan uusiutuvaa.

Energian käyttöä kysyttiin tiloilta talvella 2016–2017 maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä.

Energiankäytön lisääntyminen edelliseen tilastointivuoteen verrattuna johtunee osittain ostetun lämpöenergian tarkemmasta tilastoinnista.

"Varsinkin kasvihuoneet ostavat lämpöenergiaa. Ostettu lämpöenergia on usein uusiutuvalla energialla, kuten hakkeella tuotettua, mutta tilastointitavasta johtuen tarkempi tieto lämpöenergian raaka-aineen alkuperästä jää puuttumaan", pohtii Jaakkonen.

Sää tuo tilastoon melkoista vaihtelua. Viljankuivaukseen kuluva energiamäärä on merkittävä ja siihen vaikuttavat ennen kaikkea puintiajan kosteusolot, Jaakkonen sanoo. "Niinpä vuosittaiset vaihtelut voivat olla hyvin suuria."