Ville Niinistö perää ympäristötukiin lisää joustoa

Vihreiden kansanedustaja aikoo ensi keväänä pyrkiä eduskunnan sijaan EU-parlamenttiin. Kuva: Kari Salonen

Ympäristötukijärjestelmää tulee kehittää nykyistä joustavammaksi ja toimet kohdistaa sinne, missä hyödyt ovat suurimmat. Tukia voidaan kohdentaa jopa lohkokohtaisesti, totesi kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) Nutrinflow-hankkeen päätösseminaarissa perjantaina Helsingissä.

Niinistön mukaan on arvioitu, että viidennes pelloista tuottaa 80 prosenttia ravinnehuuhtoutumista.

Niinistö lähetti viestin seuraavan cap-kauden valmistelijoille. EU:kin voisi sallia kansallista joustoa ympäristötukeen, jotta paikalliset olot voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon.

Niinistö on jättämässä eduskunnan keväällä ja aikoo pyrkiä EU-parlamenttiin. "Ympäristöasioissa on siellä ainakin yhtä paljon tekemistä kuin kotimaassa."

Hän karsisi myös byrokratiaa ja keventäisi tukien hakemista ja valvontaa.

Niinistö on valmis testaamaan huutokauppoja tukien kohdistamisessa, jotta tuet päätyvät sinne, missä ne tehoavat parhaiten. Viljelijät tekisivät tarjouksia ja tehokkuudesta palkittaisiin.

Hän ei ole huolissaan viljelijöiden asenteista. Ministerikaudellani viljelijät tuntuivat olevan valmiita ympäristö suojelua edistäviin toimiin, mutta hallinto keskittyi enemmän entisiin toimintatapoihin.

Niinistön mukaan ympäristö ja viljelijät eivät ole eri leirissä. Ravinteiden pysyminen pellossa on kaikkien etu. Samoin maan kasvukuntoa parantavat toimet.

"Ympäristöasiat ovat kuitenkin monimutkaisia ja neuvonnan roolia tulisi vahvistaa."

Päästöjen syntymiseen pitää vaikuttaa jo pellolla ja onnistuminen siinä on tärkeää niin viljelijälle kuin ympäristölle, kiteyttää hankepäällikkö Ari Kultanen Nutrinflow-seminaarin antia perjantaina Helsingissä.

Myös suojelutoimien maksajasta pitää Kultasen mukaan keskustella. Asia nousi esille niin latvialaisten kuin ruotsalaisten tutkijoiden puheenvuoroissa. Viljelijän kustannuksia ei ole varaa kasvattaa, kun ollaan EU:n yhteismarkkinoilla.

Tämä koskee erityisesti toimenpiteitä, joissa viljelijän hyödyt ovat pieniä kuten kosteikkojen rakentamisessa ja hoidossa.

Viljelijään kohdistuvat saman paineet joka puolella Itämerta. Taloustilanne on kiristynyt koko ajan ja samalla pitää selviytyä tiukentuvista ympäristövaatimuksista, toteaa konemessuilla Helsingissä vieraillut viljanviljelijä Maira Dzelzkaleja-Burmistre Latviasta.

Riikan eteläpuolella suuritilaa viljelevä Dzelzkaleja-Burmistre toteaa, että kaksi viime vuotta ovat olleet tiukkoja, ensin oli märkää ja nyt kuivaa. Syksyn sato jäi 40 prosenttiin tavanomaisesta. Kuivuuden takia osa syysviljoista jouduttiin kylvämään uudelleen.

Ruotsissa tilojen talous on ollut jo useita vuosia tiukkaa ja parin viime vuoden poikkeussäät ovat vielä pahentaneet tilannetta, 260 hehtaarin viljatilaa Mälaren-järven länsipuolella viljelevä Peter Ström toteaa.

Ruotsissa on laiminlyöty 30 vuotta peltojen peruskunnostusta ja sen kurominen umpeen on hankalaa. Uutta tekniikkaakin tarvittaisiin, mutta edes isolla tilalla ei ole varaa investoida uusiin koneisiin.

"Uusia ratkaisuja kaivataan. Ehkä naapureita tai urakoinnista löytyy apu", Ström pohtii.

Ström toivoo, että media käsittelisi tasapuolisesti ruokaketjua. Nyt pieni kuluttajavähemmistö saa äänensä parhaiten kuluviin ja päättäjät seuraavat sitä.