Eläinsuojelulain uudistus vaatii aikaa ja keskustelua
Uudessa eläinsuojelulaissa todennäköisesti kielletään uusien parsinavetoiden rakentaminen, eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta sanoo. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoOsin vanhentuneen vuoden 1996 eläinsuojelulain uudistusehdotus pitäisi esittää eduskunnalle vuonna 2014.
Laki on hyvin laaja ja yksityiskohtainen.
Eläinsuojelulain ohjausryhmässä oleva eläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta ei usko, että esitys valmistuu tavoiteaikana.
”Hätäisesti tehty laki ei ole hyvä. Keskusteluille on annettava aikaa.”
Muita maita tiukemmat vaatimukset heikentävät kotimaisen eläintuotannon kilpailukykyä. ”Tuontielintarvikkeiden tuotantotavat ovat lisäksi tuntemattomat.”
Nyt vielä kolmiportainen laki olisi tarkoitus muuttaa kaksiportaiseksi. Kolme porrasta koostuu laista, asetuksista ja eläinlajikohtaisista suojeluasetuksista.
Asetukset olisi tarkoitus yhdistää lakiin.
”Muutos selkeyttää, mutta toisaalta myös tiukentaa lakia, vaikka tarkoitus on tehdä puitelakia. Laista tulisi tavoitteiden vastaisesti myös yksityiskohtaisempi”, avaa Suojala vaikutuksia.
Eläinsuojelulaki koskee sekä tuotanto-, että lemmikkieläimiä, mutta myös luonnon eläimiä.
”Tuotantoeläinten asema on erilainen kuin lemmikki- ja seuraeläinten. Se on otettava huomioon myös lain valmistelussa”, Suojala muistuttaa.
Myös ongelmakohdat ovat erilaisia.
”Lemmikkieläinpuolella ongelmana on etenkin jalostus. Eläimet jalostetaan ja rakastetaan kuoliaiksi. Esimerkiksi ratsuhevosilla lajityypillinen käyttäytyminen jää monesti toteutumatta.”
MTK on huolestunut siitä, että lajityypillisen käyttäytymisen vaatimus saattaa korostua liikaa.
”Eläinten käyttötarkoitus on huomioitava vaatimuksia laadittaessa. Tuotantoeläintilat ovat aina kompromissi. Kotieläintuotannon on pysyttävä taloudellisena ja kilpailukykyisenä.”
”Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen ei aina edes lisää hyvinvointia. Esimerkiksi sonnit vahingoittavat toisiaan hyppiessään toistensa päälle.”
”Vapaa porsiminen taas johtaa siihen, että emakot makaavat enemmän porsaita kuoliaaksi.”
”Suomen oloissa eläintilat joudutaan usein lämmittämään, jolloin pinta-alojen kasvattaminen ja eristäminen lisäävät kustannuksia. Myös ulkoilu lisäisi kustannuksia, enkä usko, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä riittävästi.”
Suojalan mukaan laki tulee todennäköisesti kieltämään uusien parsinavetoiden rakentamisen. ”Parsinavetoiden kieltämisestä ei ole vielä keskusteltu ohjausryhmässä.”
Tulevaisuudessakin viranomaiset luultavimmin valvovat ja tulkitsevat eläinsuojelulakia.
”Valvojan täytyy ymmärtää laajoja kokonaisuuksia. Hänen täytyy olla sen verran taitava ja kokenut, että voi ottaa myös vastuun päätöksistään”, perustelee Suojala.
MTK:n kanta on, että yhtään ylimääräistä valvontaa ei tarvita, eikä hallinnollista taakkaa pidä turhaan kasvattaa. ”Kotieläintuotannon hallinnollinen taakka on jo nyt liian raskas.”
Esillä on ollut, että omavalvontaan lisättäisiin myös eläinten hyvinvointi.
”Ei ole selvää, mitä se tarkoittaisi käytännössä. Ehkä kirjanpitoa, että eläinten tila on tarkistettu aamuin illoin. Tämä kuitenkin tarkoittaisi, että myös viranomaisten tulisi valvoa sen toteutumista.”
Myös eläintenpitäjien pätevyysvaatimuksista keskustellaan. Suojala ei usko, että pätevyys on ongelma ammattimaisilla tiloilla. ”Vaatimus tarkoittaisi taas dokumentointia ja valvomista.”
”Ylimääräiset valvonnat syövät resursseja sieltä, missä niitä oikeasti tarvittaisiin, eivätkä silti tarkoita, että akuutit tapaukset huomattaisiin sen tehokkaammin.”
MTK:n mielestä valvonnat pitäisi jatkossakin kohdentaa riskiperusteisesti ja otannalla.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
