Kyntö on käynyt harvinaiseksi, suurin osa pelloista kasvipeitteisiä yli talven

Enää vain 13 prosenttia maatalousmaasta kynnetään ennen talvea. Arkistokuva. Kuva: Taina Renkola

Maatalousmaan talviaikainen kasvipeitteisyys on lisääntynyt Suomessa, kertoo Luonnonvarakeskus tiedotteessaan.

Noin 52 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2022–2023. Yhteensä 87 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Paljasta kynnettyä maata oli 13 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta.

Paljaan maan osuus on vähentynyt lähes puolella verrattuna talveen 2015–16, jolloin tiedot kerättiin edellisen kerran. Viljelysmaan hoidosta ja kastelusta kerätään tietoa kaikissa EU-maissa 3–4 vuoden välein.

Nurmialan osuuden kasvu selittää osaltaan kasvipeitteisyyden muutosta. Nurmien pinta-ala on kymmenessä vuodessa lisääntynyt viidenneksen. Myös kerääjä- ja aluskasvien osuus peltoalasta on kaksinkertaistunut verrattuna vuoteen 2015–16 ja kahdeksankertaistunut verrattuna vuoteen 2009–10. Kerääjäkasvien alan kasvua selittää osin niistä maksettava ympäristökorvaus.

”Kevennetty muokkaus oli yleisin ja syyskyntö toiseksi yleisin perusmuokkausmenetelmä. Kylvö tehtiin muokkaamattomaan maahan noin 12 prosentilla muokatusta tai kylvetystä alasta”, kertoo yliaktuaari Pia Outa-Pulkkinen.

Vuonna 2023 kasteltiin noin 11 900 hehtaaria peltoviljelyn ja avomaan puutarhatuotannon alaa. Tämä on noin 2000 hehtaaria enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Kasteltavissa oleva ala on noin nelinkertainen kasteltuun alaan nähden, noin 49 000 hehtaaria.

Kasteltavissa olevalla alalla tarkoitetaan peltoa tai puutarhaa, joka on mahdollista kastella tarvittaessa jollain kastelumenetelmällä. Vuonna 2023 kasteltavissa oleva ala oli puolittunut kymmenen vuoden takaisesta, kun taas kasteltu ala on puolestaan kasvanut.

Suurin osa kasteltavissa olevasta peltoalasta oli Varsinais-Suomessa. Kasteltavissa olevan alan osuus käytössä olevasta maatalousmaasta oli suurin Ahvenanmaalla, 16 prosenttia. Tiloilla, joiden tuotantosuunta on avomaan puutarhatuotanto, kasteltavissa oli noin viidennes peltoalasta.

”Noin puolella viljelykasveja kastelevista tiloista käytetään säätökastelua, 40 prosentilla sadetusta, 23 prosentilla tippu- tai tihkukastelua ja 14 prosentilla pinta- tai valutuskastelua tai muuta kastelumenetelmää. Samalla alalla voi olla käytössä useita kastelumenetelmiä. Lähes kaikki kasteluvesi on pintavettä”, Outa-Pulkkinen jatkaa.

Tiedot maatalousmaan muokkauksesta, peitteisyydestä, ojituksesta ja kastelusta sekä monokulttuurialasta on kerätty maatalouden rakennetutkimus -tilastokyselyn yhteydessä talvella 2023–2024. Kyselyyn vastasi noin 13 000 tilaa.

Tutkimus tehdään kolmen-neljän vuoden välein, mutta tietosisältö ei ole aina sama. Maatalouden rakennetutkimuksesta julkaistaan yhteensä viisi eri tilastoa kevään 2025 aikana.