Suomen kasvihuoneiden energiatehokkuus ennätystasolla, kriisi kiritti investointeja

Kasvihuonetuotanto on nyt energiatehokkaampaa kuin koskaan, selviää Kauppapuutarhaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Energiakriisin alkaminen vauhditti selkeästi alan murrosta.

Suomalaisissa kasvihuoneyrityksissä on tehty viime vuosina mittavia energiatehokkuusinvestointeja. Käyttöön on otettu uusia teknologioita ja toimintatapoja energian kulutuksen vähentämiseksi.

Kokonaisuudessaan kotimainen kasvihuoneala on pudottanut ilmastovaikutustaan jopa 60 prosenttia vuodesta 2004, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta.

”Kasvihuoneyritykset ovat tehneet erinomaista työtä energiatehokkuuden eteen. Ala on investoinut määrätietoisesti uusiin teknologioihin ja tehostanut viljelyä. Voimme olla kehityksestä ylpeitä”, sanoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan sijainen Lassi Remes.

Ledien määrä kasvaa kasvihuoneyrityksissä kovaa vauhtia: vastaajista 37 prosenttia käyttää LED-valaistusta, ja vihannesviljelmillä osuus on jo selvästi yli puolet.

LED-valaistus on yksi merkittävimmistä energiatehokkuustoimista. Perinteisiin kasvihuonevalaisimiin verrattuna ledit tuottavat saman määrän valoa huomattavasti vähemmällä sähkön kulutuksella. Uusissa valaisimissa on lisäksi monipuoliset säätömahdollisuudet, jolloin valon määrä ja laatu voidaan optimoida hyvin tarkasti.

Toinen keskeinen tehokkuustoimi on energiaverhojen hyödyntäminen lämpöhäviöiden vähentämisessä ja optimaalisten viljelyolosuhteiden luomisessa. Verhot eristävät ja ehkäisevät lämmön karkaamista erityisesti öisin ja kylminä vuodenaikoina. Tämä pienentää merkittävästi lämmitysenergian tarvetta.

Vastaajista reilu viidennes on ottanut käyttöön kosteudenpoistojärjestelmiä. Ne mahdollistavat ilmankosteuden hallinnan ilman runsasta tuuletusta ja vähentävät lämpöhäviöitä. Yhdessä ledivalaistuksen ja energiaverhojen kanssa saavutetaan parhaimmillaan useiden kymmenien prosenttien energiansäästöjä.

Sähkökattila on käytössä lähes kolmanneksella vastaajista. Niitä hyödynnetään kasvihuoneiden lämmityksessä erityisesti silloin, kun Suomessa on runsaasti puhdasta ja halpaa tuuli- ja aurinkosähköä. Sähköllä tuotettu lämpö mahdollistaa polttamalla tuotetun energian vähentämisen.

Teknologisten investointien lisäksi yritykset ovat kehittäneet aktiivisesti omia toimintatapojaan. Kolmasosa vastaajista on peruskorjannut kasvihuoneitaan, tai muuten parantanut kasvihuoneidensa toimivuutta.

Noin puolet vastaajista on muokannut viljelykauttaan energian säästämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kesäkukkatuotannon aloittamista hieman aiempaa myöhemmin keväällä, jolloin energiantarve on pienempi. Viljelyä on myös sovitettu vastaamaan entistä tarkemmin markkinatilannetta ja energian hintaa.

Vajaa kolmannes osallistuu sähkön reservimarkkinoille, joissa sähkönkulutusta voidaan lisätä tai vähentää sähköjärjestelmän tarpeiden mukaan. Menetelmä tukee koko sähköjärjestelmän toimintavarmuutta.

Yritysten oman arvion mukaan viime vuosina toteutetut toimenpiteet ovat vähentäneet energiankulutusta keskimäärin noin 30 prosenttia.

”Tulos osoittaa, että investoinnit ovat tuottaneet merkittäviä hyötyjä sekä yrityksille että ympäristölle”, tiedotteessa todetaan.

Energiatehokkuuden kehittäminen pienentää tuotantokustannuksia, vähentää riippuvuutta energian hintavaihteluista sekä vahvistaa suomalaisen kasvihuonetuotannon kilpailukykyä. Samalla energiankulutuksen vähentäminen tukee ilmastotavoitteita ja vastuullista kotimaista ruoantuotantoa.