Kuva: Jutta Mykrä
Maatilan töistä ei pääse eroon lomallakaan – lomittajien heikko saatavuus ja vaihteleva ammattitaito piinaavat kotieläintilallisia lomallakin
Maatalousyrittäjät kokevat palautuvansa huonosti työnteosta. Rentouttavaan lomaan on mahdollisuus vain, jos saa osaavan, talon tavat tuntevan lomittajan.
Lomittajan saatavuudessa on aluekohtaisia eroja. Pedersören kunnassa asuva maatalousyrittäjä Niclas Sjöskog on saanut lomansa melkein aina toivomaansa ajankohtaan. Kuva: Johannes Tervo
Kuva: Jutta MykräMaatalousyrittäjät kantavat huolta tilan töistä lomallakin.
MT teki verkossa kyselyn, jossa selvitettiin, miten maatalousyrittäjät palautuvat lomallaan.
Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia kertoi, että 26 vuosilomapäivää vuodessa ei riitä palautumaan fyysisesti ja henkisesti kuormittavasta työstä.
Eniten loman pitämiseen vaikutti ammattitaitoisen lomittajan saaminen tilalle.
Moni vastaajista kertoi, että lomalle on lähes mahdoton lähteä, kun lomittaja soittaa lähes heti astuessaan navetan ovista sisään.
”Tieto utaretulehduksesta tai poikimahalvauksesta ei auta rentoutumaan, vaan lomasta tulee lähinnä huono omatunto. Ehtisi ne ikävät asiat ottaa vastaan loman jälkeenkin”, kertoo eräs kyselyn vastaaja.
Monet kantoivat huolta siitä, kuinka kalliiksi lomalle lähteminen tulee, kun vahinkoja tapahtuu.
”Yksinyrittäjällä on vastuu kannettavana. Valitettavasti monesti on tullut ’lomaraha’ maksettavaksi, kun on palannut takaisin navettaan.”
”Haluaisin, että lomitus olisi nykyaikaista ja eläimen sairastuessa lomittaja huolehtisi senkin hoidosta. Ei tarvitsisi kesken lomaa tulla sitä hoitamaan.”
Vain muutama maatalousyrittäjä kertoi, että hänellä on luottolomittaja, jolle voi jättää työt hoidettavaksi ja itse lähteä huolettomalle lomalle.
Monelle vastaajalle jo loman saaminen oli hankalaa.
”Lomittajatilanne on tällä hetkellä surkea. Lomittajien työaikaa vähennetään, eivätkä he saa tehdä edes kaikkia lomitettavien töitä.”
Kyselyn perusteella lomittajia vaihdetaan nopeallakin aikataululla, ja lomitus saatetaan perua kokonaan vain muutamaa päivää ennen sovittua aikaa.
”Kesken loman vaihtavat lennosta lomittajan ja tilalle tulee henkilö, joka ei osaa tehdä mitään robottinavetassa”, kertoo eräs vastaajista.
Lisäksi huolta aiheuttavat myös lomittajan rajalliset työajat, sillä eläinten hoito vaatii ympärivuorokautista valvontaa. Töitä ei voi lopettaa tiettyyn kellonaikaan, jos jokin asia on vielä tekemättä.
”Lypsykarjatilaa ei voi jättää ’tyhjäksi’ 16,5 tunniksi, kun lomittajan työaika on 7,5 h.”
Kyselyn perusteella lomapäiviä jaettiin yleisimmin tasaisesti ympäri vuoden.
Useimmiten vastaajat kertoivat käyttävänsä muutaman päivän lomitusavun muiden töiden tekemiseen.
Erityisesti peltotöiden aikaan lomittajalle on suuri tarve.
Toiseksi suosituin vaihtoehto oli yhden kokonaisen lomaviikon viettäminen, minkä lisäksi loput lomapäivät jaetaan tasaisesti ympäri vuoden.
Eniten toivottiin, että lomaa voisi viettää kerralla pidempään. Parin päivän lomalla ei ole mahdollisuus palautua.
”Ei lyhyillä, muutaman päivän lomilla pysty palautumaan. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä hitaammin palautuu.”
Pariskunnan samanaikainen lomailu koettiin erittäin haastavaksi. Monikaan ei ollut saanut kahta lomittajaa samaan aikaan tilalle, jolloin toisen oli pitänyt jäädä työskentelemään eläinten kanssa, kun toinen lähti lomalle.
Lomapäiviä tarvittaisiin vastaajien mukaan huomattavasti enemmän. Erityisesti lapsiperheissä vuosilomapäivien määrä koettiin liian vähäiseksi.
”Lapset joutuvat ottamaan lomaa koulusta, sillä lomitusta ei saa koulujen loma-aikoihin.”
Lomatavoista suosituin oli kyselyn perusteella kotimaanmatkailu.
”Lomalla on lähdettävä pois kotoa, jotta työasiat eivät pyöri mielessä. ”
Toiseksi eniten lomalla vietettiin laatuaikaa perheen tai puolison kanssa.
Muita suosittuja lomanviettotapoja olivat ulkomaanmatkailu sekä lomailu kotona.
”Ulkomaanmatkalla palaudun ja pääsen irti arjesta, jolloin työasiat unohtuvat.”
Noin puolet vastaajista kertoi käyttävänsä vuosiloman lisäksi maksullista lomitusta.
Huolestuttavaa on, että kyselyn perusteella myös sijaisapua eli lomittajaa yrittäjän sairausloman ajaksi on hankala saada.
Moni vastaaja totesi, että he ovat joutuneet työskentelemään sairaana.
”Lomittajakanta on aika heikkoa, ja usein lomittajaa ei saa edes sairausloman ajaksi. Hammasta purren täytyy työt tehdä, vaikkei todellakaan ole työkuntoinen.”
Myös huono taloudellinen tilanne vaivasi. Osa vastaajista ei kokenut lomailun olevan mahdollista taloudellisista syistä.
Maatalousyrittäjä Niclas Sjöskog on taas saanut loman melkein aina toivomaansa ajankohtaan.
Pedersören kunnassa asuva Sjöskog kuuluu lomitusrenkaaseen, jolloin lomituksesta sovitaan renkaaseen kuuluvien tilojen kesken.
Renkaassa työskentelee kaksi lomittajaa.
”Hiihtolomaviikko on aina halutuin, mutta olen saanut senkin järjestettyä”, Sjöskog toteaa.
Lomitusrengas on Sjöskogin mielestä erittäin hyvä systeemi, koska lomittaja ei vaihdu. ”Lomittajat tietävät, miten homma tilalla toimii.”
”Haastavinta on uuden lomittajan perehdyttäminen, koska se vie paljon aikaa.”
26 vuosilomapäivää on Sjöskogin mielestä hyvä määrä, mutta enemmänkin voisi olla. Hän on käyttänyt myös maksullista lomitusta.
Sjöskog jakaa omat vuosilomapäivänsä viiden–seitsemän päivän jaksoihin. Kerran vuodessa tavoite on lähteä perheen kanssa yhdessä reissuun.
”Viidessä päivässä ehtii jo palautumaan töistä, mutta se ei ole liian pitkä aika olla pois navetasta”, Sjöskog pohtii.
MT:n verkkokyselyyn vastasi 451 henkilöä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
