Vientiin pitää panostaa, kotimaisuuden arvostus ei näy viljassa
Helsingin myllyn tuotannosta 30 prosenttia menee vientiin. ”Kotimaassa kulutus ei kasva, mutta viennissä raja ei tule vastaan”, sanoo Miska Kuusela. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
Kotimaisuus on nyt hyvässä huudossa ja kaupatkin panostavat siihen. Leivässä kotimaisuuden arvostus ei kuitenkaan näy, eikä näy luomunkaan arvostus, sanoi Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela PI-johtamiskoulun viljaforumissa torstaina Tampereella.
”Tuontileivän osuus kasvaa eivätkä kaikki kotimaiset leipomot arvosta kotimaisia jauhoja. Lähileipomotkaan eivät alleviivaa kotimaisuutta. Leipomojauhojen toimitukset ovat vähentyneet rajusti.”
Kuusela sanoo, että kotimaassa kulutus ei kasva. Kasvu saadaan viennistä.
Vientimarkkinoilla on erotuttava muista, jos aikoo menestyä. ”Korealaiselle ostajalle on ihan sama, onko vilja Suomesta vai Virosta. Alkuperän pitää olla lupaus jostakin. Esimerkiksi hinnasta, laadusta tai saatavuudesta.”
Kuusela toteaa suomalaisen viljan olevan maailman puhtainta, mutta se ei auta, jos muut eivät sitä tiedä. Kuusela toivoo viennin lisäämiseen valtion toimia.
Kauran viennissä Suomi on onnistunut. Yleisöstä nousi kysymys, miksi kauran hyvä vientikysyntä ei näy tuottajahinnassa.
Kuuselan mukaan luomukauran ja puhdaskauran hinta on hyvä. Tavanomainen kaura taas ei Suomesta lopu ja sitä on vietävä pakollakin.
Viljamarkkinoilla käännetään katsetta tämän vuoden heikosta markkinatilanteesta vuoteen 2015.
”Tulevia hintoja ei voi varmaksi tietää, mutta uutta tietoa markkinoista tulee päivittäin”, kertoi vilja-analyytikko Caroline Bitton ranskalaisesta Agritelista.
Koska hintoja ei voi tarkalleen ennustaa, kannattaa Bittonin mukaa osa sadosta aina kiinnittää.
Eniten markkinoihin vaikuttavat varastot. Tällä kaudella varastot kasvavat, mikä on laskenut hintaa.
Ensi vuoden viljasatoa saattavat vähentää Venäjälle ennustetut talvituhot. Venäjällä ja Ukrainassa viljelijöiden talous on heikko, mikä voi vähentää lannoitteiden hankintaa.
Dollarin vahvuus heikentää Yhdysvaltojen vientiä.
Bitton toteaa, että Euroopalla on monia etuja viljan viennissä. Haittana on korkea kustannustaso ja ympäristörajoitteet.
Muun muassa lannoitekustannukset ovat edelleen nousussa.
”Lannoitteiden hinnat nousivat keskimäärin vajaa 1,5 prosenttia marraskuun alusta. Nousu koskee joulukuun toimituksia”, Yara Suomen toimitusjohtaja Tero Hemmilä kertoi MT:lle viime viikolla.
Aiemmin hinnat ovat nousseet noin 10 prosenttia heinäkuusta.
Bitton arvioi, että myllyvehnän hinta voi vielä nousta.
”Jos tilalla on rehuvehnää ja myllyvehnää ja jotakin pitää myydä, nyt kannattaa myydä rehuvehnä ja säilyttää myllykelpoista pidempään.”
Tulevaisuudenuskoa seminaarissa loi professori Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
”Resurssit maailmassa niukkenevat, silloin pellon ja metsän merkitys kasvaa.”
Hän ennustaa esimerkiksi, että tulevaisuudessa tilat tuottavat itse energiansa. Se tuo säästöä tiloille. Halpa öljy loppuu maailmasta.
Maatalouteen hän hakisi mallia Kalifornian piilaakson tietotekniikkayrityksistä. ”Piilaaksossa firmojen yhteistyö toimii ja hyödyttää kaikkia. Maatalouden on päätettävä ketä se tahtoo kumppaneikseen.”
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen Wilenius vaatii panostusta, muuten Suomi ei pärjää. Hän on luottavainen, että seuraava hallitus osaa keskittyä bioasioihin ihan eritavalla kuin nykyinen.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
