Moni tila on joskus pettynyt eläimiä ostaessaan – nautatilojen terveysluokitus ehkäisee eläintautien siirtymistä tilalta toiselle
Terveydenhuoltojärjestelmän luokitus herättelee tiloja muistamaan tautisuojauksen merkityksen.
Faba vaatii nykyisin välittämiltään eläimiltä Nasevan terveystodistuksen ja pyytää eläinkauppoja varten katseluoikeudet tilan terveysluokitukseen. Arkistokuva. Kuva: Markku VuorikariNautatilojen terveysluokitus alan terveydenhuoltojärjestelmä Nasevassa auttaa tiloja hallitsemaan tautiriskejä eläinkaupassa.
Parhaillaan korkeimpaan luokitukseen, eli premium-tasolle, yltää 1,6 prosenttia tiloista. Riskipitopaikoiksi on luokiteltu runsaat 40 prosenttia. Se tarkoittaa, että jokin terveysluokituksen pääkriteereistä ei täyty, tai tilalla on jokin erityistilannemerkintä, kertoi asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen ETT:n Ruokaketjuhanke 2:n päätösseminaarissa tiistaina.
Luokituksen tavoitteena on erityisesti herättää tuottajien huomio tautisuojauksen merkitystä kohtaan. Luokitus ei esimerkiksi estä eläinliikennettä tilalla. Luokitus kohoaa paremmaksi heti seuraavan yön aikana, kun Nasevaan on kirjattu uusi terveydenhuoltokäynti, jolla korjaus on otettu huomioon.
Terveysluokituksen myötä eläinkauppaa käyviä tiloja pystytään palvelemaan Nasevan avulla entistä paremmin, eläinkaupan asiantuntija Anne-Mari Niemi Fabasta totesi
"Moni tila on joskus pettynyt eläimiä ostaessaan siihen, ettei myyjätila olekaan hoitanut tautiasioita hyvin."
Nykyisin Faba vaatii välittämiltään eläimiltä Nasevan terveystodistuksen ja pyytää eläinkauppoja varten katseluoikeudet tilan terveysluokitukseen. Näin eläintaudit eivät siirry tilojen välisessä kaupankäynnissä.
Uusi toimintapa on Niemen mukaan rauhoittanut tautipelkoa, ja katseluoikeuksien myöntämisen merkitys ymmärretään tiloilla hyvin.
"Toivon, että kaikki eläinkauppaa tekevät tilat saadaan luottamaan järjestelmään, ja sinne kirjataan rehellisesti oikeaa tietoa. Läpinäkyvyys on tärkeää."
Emolehmätuottaja Susanna Vehkaoja totesi, että terveysluokitus on hyvä kirittäjä tiloille.
Nautatilojen terveysluokitus on yksi merkittävimpiä Eläinten terveys ETT ry:n Ruokaketjuhanke 2:n tuloksista. Hankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina Tampereella, vaikka hanke on saanut jatkoaikaa helmikuun loppuun.
Hankkeen tavoitteena oli saada alkutuotannon laatujärjestelmistä lisäarvoa maidon-, lihan- ja kananmunantuotantoketjuille.
"Laatutyötä tehdään, jotta eläimillä olisi kaikki hyvin. Samalla, kun kehitetään yhtä tilaa, kehitetään koko sektoria ja sen toimintaa. Kun avoimuutta lisätään, tieto tukee myös kotimaisten eläintuotteiden markkinointia", kiteytti ohjausryhmän jäsen Liisa Kaartinen Ruokavirastosta.
Kun kehitystyötä on viety tarpeeksi pitkälle, sen pohjalta voidaan luoda laatujärjestelmä, kuten sikaloiden terveysluokitusjärjestelmä Sikavassa on tehty.
Tiloille terveydenhuolto-ohjelmiin kuulumisen hyödyt näkyvät käytännössä esimerkiksi mahdollisuutena vertailla omaa tilaa kaikkien tilojen keskiarvoihin. "Näin näkee selvästi, missä on parannettavaa."
Kotimaisen tuotannon vahvuuksista kannattaa puhua erityisesti silloin, kun ahdistaa, totesi ETT:n hallituksen puheenjohtaja Juha Nousiainen Valiolta. Hän listasi vahvuuksiin muun muassa puhtaan luonnon, ilman ja veden, jota riittää. "Suomen puhdas luonto on tärkeimpiä vahvuuksiamme Kiinan viennissä."
Tavoitteena hän mainitsi lääkkeiden käytön vähentämisen entisestään sekä käytön entistä tarkemman tilastoinnin. Näin voitaisiin laskea, kuinka vähän antibiootteja käytetään esimerkiksi lihakiloa kohden. "Tuloksia voitaisiin käyttää viestinnän tukena."
Siipikarjatuotannon osalta Ruokaketjuhanke 2:ssa otettiin käyttöön tilojen tautisuojausta arvioiva Biocheck-malli. Lisäksi broilerituotantoon luotiin malli, jolla suomalaisten broilerien hyvinvointia voidaan jalkapohjien kunnon perusteella entistä paremmin vertailla esimerkiksi ruotsalaiseen, kertoi asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT:stä.
Kananmunantuotannon mikrobilääkkeiden käyttöä ei ollut Suomessa aiemmin tutkittu. Hankkeessa kehitetyn mallin avulla käyttö todettiin pieneksi eläinlääkäreiltä kerättyyn tietoon perustuen. "Kanamäärään suhteutettuna lääkittyjen määrä oli viime vuosina alle prosentti. Tuotanto on hyvin vastuullista."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

