Katri ja Mikko Salo ovat olleet tyytyväisiä päätökseensä siirtyä pelkkiin vasikoihin. Kuva: Lari Lievonen
Pienet sonnipojat vaativat enemmän huomioita kuin isot
Vasikkakasvattamossa haasteina on tasalaatuisen, hyvin kasvaneen ryhmän saaminen aikaan välityksestä tulevista vasikoista.
Vasikat saavat kaulapannan perusteella yksilöidyn maitoannoksen automaatista. Kuva: Lari LievonenPahnat pöllyävät kun sonnivasikat leikkivät. Välillä juostaan hurjasti hyppien ja välillä pitää levähtää karsinan nurkassa. Yksi on juottoautomaatissa maiskuttamassa päivän maitoannostaan.
Katri ja Mikko Salo kasvattavat vasikoita Porissa.
Kasvattamossa ammuu reilu 700 sonninalkua, joiden iät vaihtelevat kahdesta viikosta vajaaseen puoleen vuoteen. Salot, kuten moni muukin tila, ovat erikoistuneet tilallaan pelkkien vasikoiden kasvattamiseen.
Suuri osa naudanlihaa tuottavista tiloista ottaa kuitenkin edelleen vastaan juottoikäistä vasikkaa ja kasvattaa sen teuraaksi asti itse.
Vasikkakasvattamossa tapahtuva välikasvatusvaihe kattaa noin kahden kuukauden juottovaiheen sekä nopean alkukasvun vaiheen. Välikasvatukseen erikoistunut kasvattamo ei tarvitse yhtä paljon peltopinta-alaa kuin perinteinen kasvattamo, sillä eläimet ovat pienempiä.
”Vasikat tulevat meille 2–4 viikon iässä välityksestä ja jatkavat matkaansa vajaa puolivuotiaana loppukasvattamoihin”, Katri Salo kertoo. Salot siirtyivät sonnien teuraskasvatuksesta vasikoihin osittain eläinten käsittelyn helpottamiseksi.
Suurten sonnien käsittely on ajoittain hankalaa, sillä isoa eläintä ei voi mitenkään pakottaa menemään haluttuun suuntaan. Ihminen jää aina toiseksi, jos lähes tuhatkiloisen eläimen kanssa joutuu vaaratilanteeseen.
Hoitotyö on vasikoihin siirtymisen jälkeen lisääntynyt.
”Vaikka vasikoiden käsittely on helpompaa kuin isojen sonnien, on työtä paljon enemmän näiden pienten kanssa. Pienten vasikoiden hoito ja tarkkailu vaatii paljon enemmän kuin isojen”, Salot toteavat.
”Pienet vasikat ovat herkempiä kuin isot eläimet, minkä vuoksi niiden hoitotarve on suurempi”, Atrian nautapuolen johtaja Sinikka Hassinen kertoo.
Yksi välikasvattamon haasteista on suuri tautipaine.
”Mitä suurempi kasvattamo on, sitä suuremmalta alueelta sinne kerätään vasikoita, jolloin tautipaine kasvaa” HK Agrin hankintajohtaja Sami-Jussi Talpila kertoo.
Vasikan vastustuskyky perustuu ensimmäisen kahden kuukauden ajan emän ternimaidosta saatuihin vasta-aineisiin. Ternimaidon vaikutus häviää noin kahden kuukauden iässä, jolloin vasikka on herkimmillään eläintaudeille.
”Vasikoiden kuolleisuus on suurimmillaan noin kahden–kolmen kuukauden iässä”, Matti Kastarinen Snellmanilta toteaa. Vanhemmat vasikat ovat kestävämpiä tauteja vastaan, minkä ansiosta loppukasvattamon kuolleisuus on usein pienempi kuin vasikkakasvattamon.
Salojen kasvattamoon vasikoita tulee laajalta alueelta, minkä vuoksi vasikan laatu on Salon mukaan välillä hyvinkin kirjavaa. Tämä aiheuttaa haasteita kasvatuksessa.
”Tulevien vasikoiden painot saattavat vaihdella 40 ja 100 kilon välillä. Kun ne meiltä lähtevät, niiden pitäisi olla tasainen porukka. Se tekee kasvattamisesta välillä vaikeaa”, Katri Salo kertoo.
Hän lisää, että voisi mielellään maksaa laadukkaista vasikoista vaikka hieman enemmän, jos se vähentäisi eroja saapuvien vasikoiden välillä. Tasapainoisen joukon kasvattaminen on mielekkäämpää.
Atrian ketjussa hieman yli puolet vasikoista siirtyy syntymätilalta vasikkakasvattamoon, jossa vasikat kasvavat puolen vuoden ikään ennen siirtoa loppukasvattamoon.
”Loppukasvatukseen erikoistuminen tai ternistä teuraaksi kasvatus ovat aina tilakohtaisia ratkaisuja, joihin vaikuttaa erityisesti tilan työvoima ja peltoala”, Hassinen toteaa.
Snellman ja HK Scan kertovat, että heidän tiloistaan suurin osa kasvattaa eläimet alusta loppuun omalla tilalla.
”Ternistä teuraaksi kasvattamalla tuotannosta saa varmemmin oman palkan, sillä tulo ei jakaudu ketjussa niin monelle. Kaikentyyppisiä kasvattamoita kuitenkin tarvitaan ja kaikki pitää saada kannattaviksi”, Kastarinen kertoo.
Pelkkään vasikkakasvatukseen erikoistuneiden tilojen määrän ei arvioida olevan merkittävässä kasvussa. Vasikoiden määrä on vähentynyt lypsykarjojen vähentyessä, eivätkä lihantuotantoon liittyvät alat ole kasvussa.
Vaikka vasikat ovat vähentyneet, ne pyritään silti jakamaan tasan tiloille huolimatta siitä, kasvattavatko he eläimiä vain 6 kuukautta vai teuraaksi asti.
”Vasikkakasvattamon tulo tulee vasikasta, minkä vuoksi pyrimme toimittamaan heille vasikat ajallaan. Emme ole joutuneet kuitenkaan tekemään eroa eri tilojen välillä, sillä vasikoita on riittänyt kaikille”, Kastarinen kertoo Snellmanin tilanteesta.
HK Scan ja Atria kertovat jakavansa kaikki markkinoilla olevat vasikat tasaisesti tiloille tuotantomuodosta riippumatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
