Ministeriön työryhmä haki tiloiltamallia käytännön ympäristötyöhön
Ympäristötukijärjestelmää pohtiva työryhmä tutustui tiistaina Inkeron kartanon kosteikkoon. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Ympäristötukijärjestelmä uudistuu muiden maataloustukijärjestelmien tavoin kahden vuoden päästä, kun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus astuu voimaan. Muutos koskee myös sitä, miten järjestelmää sovelletaan kansallisella tasolla.
”Ympäristökorvausjärjestelmää koskeva valmistelutyö on EU:ssa jo käynnissä. Suomessakin kansallista soveltamista valmisteleva työryhmä on jo aloittanut työnsä”, kertoo ympäristökorvaustyöryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Tiina Malm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Malmin mukaan nykyinen ympäristötukijärjestelmä on osoittautunut hyväksi. Se on kuitenkin monimutkainen, joten tavoitteena on luoda uudesta järjestelmästä aiempaa yksinkertaisempi.
Ympäristökorvaustyöryhmän työ käynnistyy todenteolla vasta kesän lopulla. Valmista on tarkoitus saada vuoden loppuun mennessä, Malm kertoo.
Tällä hetkellä työssään ahertavat eri aihealueisiin keskittyvät alatyöryhmät, joiden on tarkoitus luovuttaa työnsä tulokset varsinaiselle työryhmälle kesäkuussa.
Työryhmän jäsenet hakivat eilen tiistaina aiheeseensa käytännön näkökulmaa vierailemalla kahdella maatilalla Salossa. Vierailua isännöi varsinaissuomalaisen Järki-hankkeen projektipäällikkö Eija Hagelberg.
”Meidän hankkeemme tavoite on yhdistää luontevalla ja viljelijöiden kannalta mahdollisimman helpolla tavalla ruuan tuotanto ja ympäristötyö.”
Siinä on Hagelbergin mukaan onnistuttu vierailukohteiksi valituilla tiloilla.
Ensimmäinen vierailukohde oli Henrik ja Virpi Jensenin isännöimä Inkeren kartano nykyisin Saloon kuuluvassa Perttelissä.
Tilalla on harjoitettu emolehmätuotantoa vuodesta 1995 lähtien.
Henrik Jensenin mukaan tilalla on noudatettu ympäristötukiehtoja järjestelmän alusta lähtien.
Nykyisistä ympäristötuen lisätoimenpiteistä tilalle on valittu lannan kasvukaudenaikainen levittäminen ja tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys.
Sen sijaan luomutuotantoon Inkeren tila ei ole lähtenyt, vaikka se isännän haaveissa onkin ollut. Syynä on tilan hevosheinätuotanto.
”Laadukasta hevosheinää ei ole mahdollista tuottaa ilman tehokasta kasvinsuojelua”, Henrik Jensen kertoo.
Inkeren kartanon ympäristötyössä on otettu huomioon toiminnan vaikutukset sekä maahan, vesistöön että ilmastoon.
”Pelloistamme kolme neljäsosaa on nurmella. Nurmet ovat myös pitkäikäisiä. Tällä hetkellä meillä ei ole juuri lainkaan alle viisi vuotta vanhoja nurmia.”
Jensen perustelee pitkäikäisiä nurmia sillä, että ne kasvattavat vuosien mittaan vahvan juuriston, joka parantaa maan rakennetta ja sitoo maahan ilmakehän hiiltä.
”Näin nurmista tulee metsien kaltaisia hiilinieluja.”
Ympäristökorvaustyöryhmissä mukana oleva MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola pitää Jensenin esittämää näkemystä tärkeänä. Hänen mielestään nurmien vaikutuksesta ilmastoon puhutaan aivan liian vähän.
Samalla kotieläintuotannon ilmastovaikutusta tarkastellaan liian kapeasta näkökulmasta.
”Nurmien viljely on ympäristölle ehdottomasti hyvä asia, sillä hiilidioksidin lisäksi nurmi vähentää typpikaasujen päästöjä puoleen siitä, mitä päästöt ovat viljalohkolla. Järkevä nurmituotanto edellyttää kuitenkin sitä, että nurmen sadolle on käyttökohde.”
Varsinais-Suomen valumaherkillä alueilla nurmea on selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin, Pietola muistuttaa. Valtakunnallisesti nurmien osuus on kolmannes peltopinta-alasta.
Runsaan nurmialan lisäksi Inkeren kartanon ympäristötekoihin kuuluu emolehmien laiduntaminen maisemalaitumilla.
Laitumina käytetään sellaisia rantatöyräitä, jotka Henrik Jensenin mukaan ovat aiemmin olleet viljantuotannossa.
”Nyt rantatöyräiden ravinteet poistuvat lohkoilta muututtuaan lihaksi.”
Tilan maille on rakennettu myös viisi kosteikkoa, jotka pidättävät ravinteita ja estävät niiden valumista vesistöihin ja edelleen Itämereen.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
