Piittaamattomuus aiheutti taas turhaa kärsimystä – lähes 95 000 kiloa maitoa tuottanut Ippa-lehmä menehtyi oluttölkin palaseen

Sitkeä ja taisteluntahtoinen Ippa-lehmä menehtyi lopulta. Syynä oli todennäköisesti ruuansulatukseen joutunut oluttölkin palanen. Kuva: Marjut Marttila

Sosiaalisessa mediassa leviää jälleen surullinen päivitys, jonka aihe valitettavasti toistuu tasaisin väliajoin. Aina se suututtaa ja harmittaa yhtä paljon. Eläin on menehtynyt alumiinitölkin palaan, koska joku on piittamattomasti nakannut tölkin luontoon, missä se on kulkeutunut rehuun, rikkoutunut silppurissa ja joutunut rehun seasta ruuansulatuskanavaa vahingoittamaan. Useimmiten menehtyneet ovat lehmiä.

Tuorein esille noussut tapaus on lammilaisen Marttilan tilan pitkäikäinen lypsylehmä Hakoisten Ippa, joka meni syömättömäksi kolme viikkoa sitten. Eläinlääkäriin diagnoosi oli omistaja Marjut Marttilan mukaan vierasesine.

Lehmää lääkittiin nopeasti kipulääkkeellä ja antibiootilla, ja hoito tuntui tehoavan. "Olimme toiveikkaita, kun Ippa alkoi syödä ja käydä robotilla lypsyllä."

Lääkityksen loputtua kunto kuitenkin heikkeni uudelleen. Lehmä sai vielä uuden lääkekuurin, joka taas kohensi sen kuntoa, mutta vain väliaikaisesti. Lopulta sitkeä lehmä menehtyi. Ennen oireiden alkamista ruokintapöydältä löytyi Marttilan mukaan oluttölkin palasia.

"Se ei ollut ensimmäinen kerta. Paloja löytyy silloin tällöin rehun seasta, kun peltoja on tien varrella."

Tilalla on kuollut kaksi lehmää vierasesineen vuoksi jo aiemmin. "Alumiini on vierasesineistä pahin, koska se ei tartu edes magneettiin", Marttila toteaa.

Marttila vetoaa Facebook-päivityksessään ihmisiin, ettei tyhjiä tölkkejä heitettäisi koskaan pientareelle.

"Jos jaksat kantaa täydet tölkit autoon, niin jaksa kantaa ne myös pois. Se, että tölkit jäävät autoon pyörimään on paljon parempi kuin se, että ne vahingoittavat eläimiä", Marttila toteaa.

Kestävä, vuonna 2011 syntynyt Ippa ei ollut sairastanut koskaan aikaisemmin. Se oli tuottanut jo pitkälti yli 94 000 kiloa maitoa, mikä on huomattavasti keskimääräistä enemmän.

"Edellisestä poikimisesta oli sata päivää. Salaa haaveilin, että Ipasta olisi tällä lypsykaudella tullut satatonnari. Mutta ei tullut", Marttila huokaa.