Tuulihaukkoja toivotaan mansikkaviljelmien vartijoiksi
Petolinnut pelottavat satoa pilaavia rastaita pois. Sopivia paikkoja pöntöille ovat ladon päädyt tai metsänreunan puut.
Tuulihaukka etsii saalista pellon yllä.Suonenjoen seudun marjanviljelijät kiinnittivät keväällä yli 50 tuulihaukan pönttöä viljelmilleen. Tuulihaukan teho perustuu siihen, että taivaalla kaarteleva petolintu pelottaa rastaita. Haukka syö pääasiassa myyriä, mutta maassa hyppivät rastaanpoikasetkin kelpaavat.
”Pöntöissä ei vielä ole pesiä, mutta luonnonpesien tuulihaukat näyttävät karkottavan rastaita”, marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva Leppänen kertoo.
Hanna Sarja Lintuyhdistys Kuikasta neuvoi pönttöjen sijoittelussa.
”Tuulihaukat tutustuvat pesäpaikkoihin loppukesällä ja toukokuussa”, Sarja sanoo. ”Pesistä on pulaa. Tuulihaukka ei rakenna itse, vaan pesii vaikka vanhassa variksenpesässä.”
Suomessa pesii noin 7 000 tuulihaukkaparia. Sama haukka saattaa palata vuodesta toiseen pesälle.
Ladon päätyyn tai puuhun
Sopivia paikkoja pöntölle ovat ladon päädyt tai metsänreunan puut. Keskipäivän aurinko ei saa osua pesään.
Haukka haluaa tarkkailla ympäristöä pesältä. Ympärillä tarvitaan tilaa pitkäsiipisen linnun liikkua. Pehmikkeeksi pannaan kymmenen sentin kerros kutterinlastua tai pellavarivettä.
Vioituksia selvästi vähemmän
Marjakartano Hussolassa pesii tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuulihaukkapari. Luonnonpesä on marjapeltojen takana noin 70-vuotiaassa männikössä.
”Haukka on lähes päivittäin näkyvillä”, Harri Husso kertoo. ”Kii-kii-kii-ääntä kuului keväällä ja kesäkuussa tosi paljon.”
Hussolassa räkättirastaita ei voi ampua. Tilalla on mökkimajoitusta.
”Nytkin pelloilla pistäytyy 50–100 rastaan parvia”, Emilia Husso sanoo. ”Muina kesinä parvet eivät ole olleet sen isompia, mutta linnut hengailivat pelloilla koko ajan.”
”Vioituksia on marjoissa selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina”, Hussot toteavat. ”Edes ensimmäisessä poiminnassa ei ollut juuri lainkaan rastaan nokkimia.”
Hussolassa on tuulihaukanpönttö hakevaraston päädyssä, kuuden metrin korkeudessa.
Äkkiä tuulihaukka näkyy pellon yläpuolella, korkealla pilviä vasten. Se leijailee keveän näköisesti siivet levällään.
”Talon päädyn isojen kuusien oksilla se usein istuu ja seurailee pellon tapahtumia”, Emilia Husso kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
