Puita pellolle, mutta miksi? Peltometsäviljely toisi tusinoittain ympäristöhyötyjä ja satoa monessa kerroksessa

Tutkija Michael den Herder (vas.) ja Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen uskovat peltometsäviljelyn mahdollisuuksiin. Taustalla näkyy Qvidjan tilan metsälaidun. Kuva: Sanne Katainen

Minkä viljelytekniikan avulla voitaisiin lisätä hiilensidontaa, sopeutua ilmastonmuutokseen ja tuoda pelloille monimuotoisuutta?

Kyseessä on peltometsäviljely. Suomeen vähitellen rantautuvalle tekniikalle on ladattu paljon odotuksia.

Edut eivät liity vain ympäristöön. Myös satomäärät lisääntyvät merkittävästi verrattuna puuttomiin monokulttuuriviljelmiin.

"Etelä-Euroopassa on tutkittu, että saman kokonaissadon kasvattamiseen monokulttuuriviljelminä tarvittaisiin 30 % enemmän viljelymaata", kertoi Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen BSAG:in peltometsäseminaarissa Qvidjan tilalla.

Agrometsätalouden laajaan kirjoon kuuluvan peltometsäviljelyn ydinajatus on yhdistää puita ja viljelykasveja samoille lohkoille.

"Se on kestävää ja satoa nostavaa", kertoo erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta. Hän kertoo, että lohkoilla voidaan tuottaa ruokaa ja paljon muutakin, esimerkiksi puuta tai energiaa.

Tyypillisessä peltometsäviljelmässä puurivit halkovat peltoa. Tätä mallia kutsutaan käytäväviljelyksi, kertoo Iivonen.

Puhtaasti ympäristöhyötyjä ajatellen peltojen laidoille voidaan istuttaa kaistaleita, joilta ei välttämättä korjata satoa. Niiden avulla voidaan lisätä monimuotoisuutta ja suojata kasvustoa tuulelta.

Käytäväviljelmiltä saatava sadonlisäys saadaan ennen kaikkea monikerroksisuudesta. Iivonen kertoo, että samalta alalta saadaan suhteessa enemmän satoa. "Auringonvaloa pystytään hyödyntämään paremmin kuin tavanomaisilla viljelyksillä."

Tämä johtuu siitä, että pellolla, jossa on puita ja viljelykasveja, tapahtuu enemmän yhteyttämistä, kertoo vanhempi tutkija Michael den Herder Euroopan metsäinstituutista.

Toisaalta puut suojaavat ylimääräiseltä säteilyltä. Iivonen kertoo varjostuksen olevan pelastus ruuantuotannolle monissa maissa.

Puut vaikuttavat myös lämpöolosuhteisiin. "Puut puskuroivat suuria lämmönvaihteluita ja lämmittävät pienilmastoa. Etenkin erikoiskasvit voivat hyötyä tästä", kertoo Keskitalo.

Vesistöjensuojelu ja ilmastonmuutoksen hillintä liittyvät kiinteästi peltometsäviljelyyn.

Eroosio ja ravinnevalumat vähentyvät, kun pellolla on puita, kertoo den Herder. Tämä johtuu sekä tuulensuojasta että ravinteiden tehokkaasta käytöstä.

"Puiden juuret ovat syvemmällä kuin peltokasvien. Siten ravinteet saadaan talteen, eikä niitä huuhtoudu niin herkästi."

Peltometsäviljelyn on osoitettu lisäävän hiilen kertymistä maahan keskimäärin 19 prosenttia, kertoo Iivonen.

"Hiiltä päätyy myös syvempiin maakerroksiin. Se on tavoiteltava asia, sillä silloin hiili ei ole niin alttiina vapautumaan ilmakehään."

Neljäs etu on monimuotoisuuden lisääntyminen. "On havaittu, että erityisesti linnut hyötyvät peltometsäviljelystä", kertoo Iivonen.

"Tekniikka vähentää rikkakasvipainetta ja tuholaisten määrää", hän toteaa. Myös kasvintuhoojien luontaisten vihollisten ja pölyttäjien määrät voivat kasvaa. Tästä koituvat hyödyt voivat näkyä viljelijän kukkarossa.

Helppoa tekniikan käyttöönotto ei välttämättä ole. "Peltometsäviljely lisää monimuotoisuutta, mutta myös monimutkaisuutta", kertoo Iivonen.

Suurin haasteista on tiedonpuute. Suomen olosuhteisiin sopivista menetelmistä on Iivosen mukaan varsin niukasti kokemusta.

"Myös optimaalisesta puu- ja viljelykasviyhdistelmästä tarvitaan tietoa", muistuttaa den Herder.

Iivosen mukaan suomalaiset viljelijät eivät toivo puiden varjostavan viljelmiä liialti. "Ratkaisuja kuitenkin löytyy. Varjostusta pystytään hillitsemään esimerkiksi istuttamalla puut pohjois-etelä -suuntaan ja harventamalla rivejä tarvittaessa."

Keskitalon mukaan viljelijät pelkäävät peltometsäviljelyn koneellistamisen olevan vaikeaa. Puut saattavat myös rajoittaa muokkausta, hän lisää.

Ratkaisut edellä mainittuihin rajoitteisiin voidaan kuitenkin löytää. "Kokeilemalla löytyy Suomen ilmasto-olosuhteisiin parhaiten sopivia keinoja", toteaa Iivonen.