Häntien typistäminen ei lopu Euroopan unionissa vielä vuosiin

Antikaisen tilalla Aurassa siat ovat virkeitä ja uteliaita. Hännänpurentaa ei esiinny, kun siat voivat hyvin. Kuva: Samuli Juurakko

Copa-Cogecan sikatyöryhmä oli tyytyväinen Suomen vierailuunsa. Etualla puheenjohtaja Antonio Tavares (vas.) kättelee HK Scanin asiantuntijaa Jan Vugtsia. Taustalla Johan Schlederer ja Miguel Miquera. Kuva: Samuli Juurakko

Yrittäjä Taru Antikainen esitteli sikalaa Copa-Cogecan sikatyöryhmän vierailijoille. Syksyllä Antikainen vierailee useissa EU-maissa kertomassa, kuinka parantaa sikojen hyvinvointia. Kuva: Samuli Juurakko

EU:n maataloustuottajien kattojärjestö Copa-Cogecan sikatyöryhmä vieraili Suomessa alkuviikolla. Ryhmä tutustui kahteen sikalaan Varsinais-Suomessa.

Vierailu oli opettavainen, sanoo Copa-Cogecan sikatyöryhmän portugalilainen puheenjohtaja Antonio Tavares.

”Näimme sen, että hännänpurenta voidaan estää ilman häntien typistämistä. Sitä ei kaikkialla EU:ssa pidetä mahdollisena”, Tavares toteaa.

EU:n hyvinvointidirektiivi kieltää häntien typistämisen. Lähes kaikissa EU-maissa typistäminen on sallittua poikkeusluvalla, mikäli hännänpurennan ehkäisemiseksi ei ole muita ratkaisuja.

Suomessa ja Ruotsissa häntien typistäminen on kielletty sikadirektiivin toimeenpanevassa kansallisessa lainsäädännössä.

Häntien typistäminen ei lopu EU:ssa vielä moneen vuoteen, Tavares uskoo. ”Sioilla on Suomessa tilaa huomattavasti enemmän kuin muualla EU:ssa. Lisätila aiheuttaa yrittäjille ylimääräisiä kustannuksia.”

”Häntien typistäminen karsii kustannuksia, koska silloin eläintiheys voidaan pitää suurena. Hännänpurennan ehkäisy edellyttää riittävästi jaloittelu­tilaa, mikä ei ole aina kustannustehokasta”, Tavares sanoo.

Hänen mukaansa EU:n sianlihantuottajien enemmistö ei ole valmis lisäämään tuotantokustannuksia hännänpurennan ehkäisemiseksi.

Häntien typistäminen on Tavaresin mukaan helppo keino poistaa hännänpurennasta aiheutuvat ongelmat.

Sikojen hyvinvoinnin parantaminen lisää tuotantokustannuksia, mikä kostautuu maailmanmarkkinoilla.

”Maailmalla ei olla valmiita maksamaan sianlihasta nykyistä enempää, joten kaikki lisäkustannukset vaikeuttavat vientiä. Koska meidän täytyy olla kilpailukykyisiä, häntien typistämistä ei saada EU:ssa kuriin vielä ainakaan viiteen vuoteen. Tämä on kylmää realismia”, Tavares sanoo.

Suomalaisessa sianlihan­tuotannossa antibiootteja käytetään yksilöllisesti ja vain todettuun tarpeeseen. Maailmalla antibiootteja annetaan eläimille usein ennaltaehkäisevästi ruokinnan yhteydessä.

Myös antibioottien käytön vähentäminen lisää kustannuksia.

”Jos antibiootteja ei käytetä, eläinten yksilöllinen tarkkailu lisääntyy, mikä vie paljon yrittä­jien aikaa ja resursseja. Antibioottien avulla tautien leviäminen estetään tällä hetkellä kustannustehokkaasti.”

Kuluttajien huoli antibiooteille vastustuskykyisistä superbakteereista kasvaa voimakkaasti.

”Antibioottien käyttö vähenee varmasti tulevaisuudessa, mutta tämäkin kehitys vaatii vielä paljon aikaa”, Tavares toteaa.

Copa-Cogecan sikatyöryhmän jäsenet olivat tyytyväisiä suomalaisten sikaloiden olosuhteisiin.

”Näin juuri äskettäin satoja sikoja, joista vain muutamalla oli hännässä purentajälkiä. Suomessa tilanne näyttää olevan todella hyvin hallinnassa”, itävaltalainen Johan Schlederer sanoo.

”Siat tarvitsevat itselleen hyvät olosuhteet, jotta ne eivät stressaannu. Hyvä ilmanlaatu, riittävän suuri jaloittelutila, hyvä kuivitus, virikkeet sekä laadukas ja jatkuvasti saatavilla oleva rehu ovat kaikki tärkeitä tekijöitä. Nämä kaikki näyttävät toteutuvan Suomessa hyvin”, Schlederer kehuu.

Myös espanjalainen eläinlääkäri sekä Copa-Cogecan vara­puheenjohtaja Miguel Miquera oli mielissään Suomen vierailusta.

”Täällä tautisuojaus hoidetaan huolellisesti ja ammattitaitoisesti”, Miquera toteaa,

”Sikaloiden ilmanvaihto on erittäin hyvällä tasolla ja eläimet näyttivät terveiltä ja rauhallisilta”, hän kiittää.

MTK:n sikaverkoston puheenjohtaja ja auralainen sikatilayrittäjä Taru Antikainen lähtee syksyllä asiantuntijavierailulle useisiin EU-maihin. ”Aion jakaa ohjeistuksia, miten sikatilayrittäjät voivat parantaa eläinten hyvinvointia ja lopettaa häntien typistämisen”, Antikainen kertoo.