Ilmastointiremontti lisäsi sonnien päiväkasvuja – "Hinta tulee takaisin parissa vuodessa"

Jari Eerola on tyytyväinen sonnikasvattamon uusiin ilmanvaihtohormeihin. Melu väheni, ilma raikastui ja valo lisääntyi. Alle kymmenen tuhannen euron kustannuskin oli kohtuullinen. Kuva: Markku Pulkkinen

Juottolaan ja välikasvattamoon asennettiin Demecan käsisäätöiset kennolevyikkunat joulukuussa. Kuva: Marku Pulkkinen

Vuonna 2003 valmistuneessa loppukasvattamossa on 130 eläinpaikkaa. Käsin säädettävät kennolevyikkunat on asennettu vuonna 2015. Valot on vaihdettu ledeiksi äskettäin. Kuva: Markku Pulkkinen

Reilut sata lihasonnia viettää rauhallista iltapäivää 15 vuotta sitten valmistuneessa loppukasvattamossa Hämeenlinnan Tuuloksessa. Hallin ilma on raikas ja lietelantakin kulkee talvipakkasesta huolimatta sujuvasti säiliöön.

Naudanlihantuottaja Jari Eerola pohti pari vuotta sitten, millä tavalla vuonna 2003 valmistuneen kasvatushallin oloja voisi parantaa. Suurin ongelma oli lietekuilujen toimivuus. Suuren kuiva-ainepitoisuuden omaava lietelanta ei tahtonut liikkua betoniritilöiden alla olevissa syvissä kuluissa. Kuilut piti huuhdella vähän väliä. Lietesäiliöön kertyi vuoden mittaan 400 kuutiota turhaa vettä, jonka levittäminen pelloille maksoi.

Ratkaisu toimivaan lietteenpoistoon syntyi pienen mutkan kautta. Eerola pohti vuosi sitten Demeca Oy:n asiantuntijoiden kanssa biokaasulaitoksen mahdollisuutta. Keskustelussa todettiin, että laitos tarvitsee tasalaatuisempaa raaka-ainetta ja siksi lannanpoisto pitää hoitaa ensin kuntoon.

Demeca suunnitteli ja rakensi loppukasvattamoon uuden lietejärjestelmän viime keväänä. Biokaasulaitos jäi kuitenkin vielä toteuttamatta, mutta se on edelleen Eerolan pitkän tähtäimen suunnitelmissa.

Lietteen käsittelyyn tuli pumppu, joka kierrättää kuiluista valuvaa lantaa navetan putkistoissa useampaan otteeseen, ennen kuin se lasketaan lietesäiliöön. Keskeinen osa järjestelmää on silppuava kaira, joka pilkkoo oljet ja muun lannan joukossa olevan karkeamman materiaalin.

Lietelanta homogenisoituu käsittelyn aikana, jolloin se on helppo pumpata lietesäiliöön. Myös lannan levittäminen pelloille on tehokasta, kun se on tasalaatuista eikä turhaa vettä ole mukana.

"Lannankulkuongelmat loppuivat heti, kun uusi järjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa. Kaikki on toiminut hyvin. Uuden järjestelmän ansiosta pystyimme myös asentamaan karsinoiden takaosaan kumipäällysteiset ritilät", Eerola kertoo.

Lannankäsittelylaitteiston asentaminen vei muutaman päivän ja eläimet saivat olla koko ajan kasvattamossa sisällä. Demeca vastasi laitteista ja asennuksesta. Eerolan ei tarvinnut hoitaa paikalle kuin kaivuri.

Demecan edustajien kanssa löytyi kustannustehokas ratkaisu myös ilmastoinnin kohentamiseen. Kasvattamoon oli jo vuonna 2015 asennettu mekaanisesti säädettävät kennolevyikkunat. Ilmanpoisto tapahtui kolmella sähkökäyttöisellä imurilla, jotka kuluttivat noin 20 000 kilowattituntia sähköä vuodessa.

Koneellinen ilmastointi vaihdettiin painovoimaiseksi siten, että 32 metriä pitkän hallin katolle asennettiin kuusi reilunkokoista hormia. Ilmanvaihdon parantumisen lisäksi hormit toivat lisää valoa navettaan, sillä sivuikkunat ovat melko pienet.

"Imureiden poistaminen teki navetasta täysin hiljaisen. Työntekijäkin ihmetteli, kun enää ei kuulu lainkaan huminaa."

Eerola laskee aina ennen investointipäätösten tekemistä niiden takaisinmaksuajan.

"Ilmastoinnin parantaminen maksoi alle 10 000 euroa. Hinta tulee takaisin parissa vuodessa, sillä sonnien päiväkasvut ovat parantuneet 30–50 grammaa. Vielä suurempi merkitys on sähkön säästöllä. Ja bonuksena työntekijöidenkin olot paranivat, kun melu lakkasi ja ilma on raikas."

Lantajärjestelmän uudistaminen maksoi noin 35 000 euroa ja sen Eerola laskee saavansa takaisin noin neljässä vuodessa. Kuilujen avaamiseen ja putsaamiseen käytettyä työaikaa säästyy ja turhan veden ajaminen pelloille vähenee.

Seuraavan parin vuoden aikana laskettavaa tulee enemmänkin, sillä Eerolalla on suunnitelmissa rakentaa uusi kasvatushalli, jolloin tilan eläinmäärä tuplaantuisi. Kokonaiskustannus on puolen miljoonan euron paikkeilla. Ympäristölupa on jo haussa.