Viljelijä: Ympäristötyö yksi tilan tuotantohaaroista
Maanviljelyn taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys kohtaavat usein mutta eivät aina.
Näin toteaa Baltic deal -hankkeen seminaarissa Kouvolassa maanantaina puhunut nokialainen viljelijä Sami Talola.
Positiivisia esimerkkejä ovat Talolan mukaan muun muassa suojavyöhykkeet ja maisemanhoito erityisympäristötukineen.
Talolan luomutilalla lampaat hoitavat kesäisin rautakautista kalmistoa ja suojavyöhykettä.
Hän on jo useamman vuoden pitänyt ympäristöpalveluja yhtenä maatilan tuotantohaarana.
”Olen uskonut maatalouspolitiikan vihertyvän ja kehittänyt tilaa niin, että jatkossakin olisi mahdollisuus olla tehokkaasti mukana.”
Talola arvioi, että tilan kannattavuus on samaa luokkaa kuin se olisi perustuotannossa.
Viljelyn kannattavuus on Talolalle tärkeää pärjäämisen vuoksi, mutta myös yhteiskunnallinen näkökulma merkitsee.
”Kun viljelijäksi ryhtyy, maatalousyrittäjän palkka on tiedossa. Tässä on kyse muustakin kuin rahasta. Saa tehdä sitä, mistä pitää ja millä on merkitystä.”
Viljelijän ohjeena toimii kolmio, jonka kärjissä lukee ihminen, talous ja ympäristö. ”Ne kaikki kun ottaa huomioon, pärjää hyvin.”
Parannettavaa maatalouden ja taloudellisuuden yhdistämisessä on edelleen.
Yksi ongelma on peltojen vuokraus. Etenkin lyhyissä vuokrasopimuksissa maan rakenteesta huolehtiminen jää usein heikoksi.
”Vuokrat ovat korkeita ja maatalouden kannattavuus heikentynyt, varaa ympäristöinvestointeihin on heikosti. Huonokuntoiselta pellolta päästöjä tulee hyväkuntoista enemmän.”
Talola toivoo, että tukipolitiikassa otettaisiin huomioon täydennyssalaojituksen merkitys tukemalla sitä.
Tehoa kaipaa myös nurmiviljelyn edistäminen.
”Siihen liittyy paljon hyvää: kasvipeitteisyys, biologinen typen sidonta ja maisema-arvot.”
Talola toivoo, että nurmimassaa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää energian lähteenä.
Nurmiviljelyn lisääminen parantaisi myös viljelykiertoa ja säästäisi tiloilla kuluvaa energiaa.
Saman kasvin viljely ainakin kahtena vuotena peräkkäinen on yhä yleistä, kertoi erikoistutkija Marjo Keskitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Keskitalon esittelemien tutkimustulosten mukaan esimerkiksi rypsi, öljypellava, kaura ja härkäpapu vaikuttavat esikasveina positiivisesti niiden jälkeen kasvatettavaan viljasatoon.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
