Peltolat viisinkertaistavat maisemalaitumiensa alan
Peltolan maatilalla on ollut ylämaankarjaa vasta viime syksystä lähtien. Kesällä ne alkavat hoitaa 20 hehtaarin maisemalaidunta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPYHTÄÄ (MT)
Mikäli kaikki menee suunnitellusti, pyhtääläisen Heinlahden rannalla on ensi kesänä lähes 20 hehtaaria maisemalaitumia.
Matalan merenlahden rannalla on entuudestaan noin neljä hehtaaria maisemalaitumia.
Niiden jatkeeksi Peltolan maatila Oy:n viljelijäveljekset Sakari ja Lauri Peltola ovat hakemassa luonnon ja maiseman monimuotoisuus -erityistukisopimusta tänä keväänä noin viidelletoista hehtaarille.
Tilalla on ollut viime syksystä lähtien highland-rodun lihanautoja, joita rannassa ryhdytään laiduntamaan. Tällä hetkellä nautoja on kahdeksan, joista kaksi on vajaan kolmen viikon ikäisiä vasikoita.
Lisäksi tilalla on muutamia hoitohevosia.
Peltolan veljekset ovat viljelleet kotitilaansa yhdessä sisarensa Annan kanssa viime vuodesta lähtien.
Tilaan kuului sukupolvenvaihdokseen asti kaksi tilaa: sisarusten oma kotitila ja heidän isänsä kotitila.
Viime vuonna he ostivat vielä näiden välissä olevan kolmannen tilan.
Sakari Peltola kertoo, ettei Heinlahdessa juuri kukaan omista maitaan rantaan asti. Rantojen vesijättöalueet kuuluvat osakaskunnalle, jolta Peltoloilla on tähän asti ollut vuokralla kahden omistamansa tilan kohdalla olevat ranta-alueet.
Nyt vuokrasopimus on tehty entistä laajemmasta ranta-alueesta, sillä erityistukisopimus edellyttää hakijalta sopimusalan hallintaa koko sopimuskauden ajan.
Lisäksi tarkoitus on vuokrata rantapellot niin, että eläinten siirtäminen laitumelta toiselle olisi vaivatonta.
Vaikka tilalla onkin highland-nautoja nyt ensimmäistä vuotta, maisemalaidunnuksessa ja perinnebiotooppien hoidossa tilalla on jo pitkät perinteet.
Sisarusten vanhemmat tekivät ensimmäiset perinnebiotooppisopimukset jo 1990-luvulla.
”Rannoilla näkee aivan selvästi, missä kohdassa eläimiä on laidunnettu ja missä ei. Erityisesti järviruoko valtaa aggressiivisesti rannat ilman laidunnusta”, Sakari Peltola kertoo.
Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten maiseman- ja ympäristönhoidon neuvoja Helena Pakkanen antaa Peltolan tilan satsaukselle suuren arvon.
”Ilman laiduntavia eläimiä arvokkaat kohteet ovat vaarassa hävitä kokonaan. Kymenlaaksossa maitotiloja on niukasti, ja ne vähenevät edelleen. Lihakarjatilat ovat arvokkaiden luontokohteiden säilyttämiseksi ensiarvoisen tärkeitä.”
Pakkanen on mukana laatimassa erityistukisopimuksen edellyttämää hoitosuunnitelmaa Peltoloiden kanssa.
Hän on tutustunut suunnitelmaa varten parin vuoden takaiseen Heinlahden hoito- ja käyttösuunnitelmaan.
Rannat ovat Natura-aluetta, ja läheisen Huutjärven taajaman kaavoittaminen edellytti hoitosuunnitelman laatimista läheiselle suojelualueelle.
Pakkasen mukaan suunnitelmaa varten tehty kartoitus osoittaa, että laidunnetuille rannoille tyypillinen lintu-, kasvi- ja hyönteislajisto on Heinlahdessa monipuolisesti edustettuna.
JUHANI REKU
HELENA PAKKANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
