Vain 100 viljelijää on varautunut satovahinkoihin vakuutuksella – kevään uusintakylvöihin vakuutus olisi voinut tuoda apua

Hankalat kasvukaudet eivät ole lisänneet viljelijöiden kiinnostusta satovakuutuksiin. Kuva: Jarkko Sirkiä, Kari Salonen, Kalle Särkkä

Vain hyvin pieni osa viljelijöistä suojaa satoriskiään vakuutuksella.

Satonsa vakuuttaneiden viljelijöiden määrä on vakiintunut noin sataan viljelijään, kertoo kehityspäällikkö Jaana Sohlman LähiTapiolasta.

Yleisimmät vakuutetut kasvit ovat rehuohra ja -kaura. Vakuutus on mahdollista ottaa viljojen lisäksi myös esimerkiksi öljykasveille ja monille vihanneksille sekä muille erikoiskasveille.

Tänä vuonna on korvattu 12 satovahinkoa. Keskimäärin korvaussumma on tänä vuonna ollut 2 800 euroa tilaa kohti.

LähiTapiolan perustason vakuutus korvaa kevään ja alkukesän aikana syntyneitä vahinkoja eli jos kasvusto ei esimerkiksi idä ollenkaan kuorettumisen, märkyyden tai kuivuuden takia.

Perustason vakuutuksessa vahingon pitää sattua välillä 1.4.–31.6. Heinäkuun helteen tuhoja ei siis vakuutus olisi korvannut.

Keväällä moni joutui tekemään kylvöjä uudestaan sateen tuhottua ensimmäisen yrityksen. Uusintakylvöön vakuutus olisi siten voinut tuoda apua monelle viljelijälle.

Laajalla satovakuutuksella pystyy varautumaan myös esimerkiksi syksyn poikkeuksellisiin sateisiin.

Tänä kesänä kevätviljasatojen on monilla tiloilla kerrottu jääneen selvästi alle puoleen normaalista.

Vakuutusehtojen mukaan korvaus myönnetään, jos satoa saadaan vain 10 prosenttia tai vähemmän.

Vakuutukset eivät siten olisi pystyneet estämään päällä olevaa maatalouden kannattavuuskriisiä, sillä vahingot aiheutuivat pitkälti heinäkuussa ja satoa, joskin huonoa, päästiin korjaamaan.

Satovakuutukset eivät ole Suomessa ottaneet tuulta siipiensä alle.

OP-ryhmä lakkautti tarjoamansa satovakuutuksen pari vuotta sitten. Sen jälkeen LähiTapiola on ollut ainut satovakuuttaja. Nyt oli kuudes vuosi, kun yhtiö tarjosi satovakuutuksia.

Nykytilanteeseen ei olla yhtiössä tyytyväisiä. Paljon on käyty talon sisällä keskustelua, miten edetä ja kuinka kehittää vakuutusta, Sohlman kertoo.

Nyt odotukset keskittyvät EU:n maatalouspolitiikan cap-uudistukseen, josta päätökset ovat vielä kesken.

"Cap-uudistuksessa on ollut esillä riskienhallintatyökalut. Tuleeko Suomessa käyttöön tuki satovakuutusten ottamiseen? Jos tulee, niin on kehitettävä siihen sopiva vakuutus", Sohlman kertoo.

"Jos capissa ei tule muutoksia nykytilanteeseen, on mietittävä, mihin suuntaan sitten satovakuuttamista kehitetään."

Voiko päättynyt hankala kesä lisätä viljelijöiden kiinnostusta vakuutuksiin?

"Emme usko, että lisäisi. 2017 ja 2018 oli hankalia kasvukausia eikä kiinnostus silloin kasvanut", Sohlman toteaa.

”Käsitystemme mukaan viljelijät kokevat, että turvaavana elementtinä on jo nyt hehtaarikohtaiset tuet, jotka pienentävät viljelyriskistä tulevia vuosittaisia vaihteluita", sanoo maa- ja metsätalousliiketoimintajohtaja Petri Pitkänen LähiTapiolasta.

"Myös yhteiskunnan turvaavat toimet katovuosina ovat ylläpitäneet käsitystä valtion mukaantulosta satoriskin osalta. Pitää kuitenkin muistaa, että valtion maksamat satovahinkokorvaukset päättyivät jo muutamia vuosia sitten”, Pitkänen sanoo.

Entä onko vakuutusyhtiölle taloudellisesti mielekästä tarjota vakuutuksia, jos sään ääri-ilmiöt lisääntyvät?

"Emme usko, että ihan lähitulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt muodostuisivat niin katastrofaalisiksi, että ne joka vuosi tuhoaisivat sadon", Sohlman sanoo.