Pienlypsytilaa pyörittävälle Jaana Killiselle lehmät ovat yksilöitä, joita rapsutetaan, halaillaan ja joskus myös komennetaan

Jaana Killinen oli yllättynyt, kun häntä pyydettiin puhujaksi Farmariin. Hän arvelee, että näyttelyssä haluttiin päästää myös pientilalliset ääneen. Kuva: Sanne Katainen

"Pienikin tila voi olla kannattava."

Tämä oli torstaina Farmari-maatalousnäyttelyssä puhuneen Jaana Killisen pääviesti. Hän on maidontuottaja Kuortaneelta. Hänellä on parsinavetassa 20 lehmää ja nuorkarja päälle.

Killinen on pyörittänyt miehensä kanssa maatilaa 25 vuotta lehmämäärän pysyessä kutakuinkin samana. Mies hoitaa kone- ja peltotyöt, Killinen lehmät.

Killinen kertoo rapsuttelevansa, halailevansa, juttelevansa, laulelevansa ja joskus myös komentelevansa lehmiään.

"Minä tykkään työstäni. Ehkä se on verissä, kun maatila on samalla kotini."

"Tänä päivänä maatilayrittäjän pitää olla monen asian osaaja ja muutoshaluinen. Työ sitoo ympäri vuorokauden ja kaikille viikonpäiville. Tämän takia lomat ovat meille tärkeitä", Killinen selittää.

Killinen kiittää maatalouslomittajia, jotka mahdollistavat tuottajien lomailun. Hän kuitenkin toivoisi, että lomapäiviä voisi saada muutaman enemmän vuodessa.

"Jaksamista pitäisi muutenkin ennakoida paremmin, ettei jouduta tilanteeseen, jossa tuottajat palavat loppuun."

Itse hän ylläpitää jaksamistaan esimerkiksi vertaistuen avulla sekä pitämällä lehmämäärän sopivana.

Miten sitten pienen lypsytilan saa pidettyä kannattavana?

Killinen muistuttaa, että heillä ei ole suuria ja riskialttiita investointeja, niin kuin monilla isommilla tiloilla. Tärkeänä lisätulonlähteenä toimivat myös tilan ulkopuoliset työt.

"Isäntä urakoi rehupaaleja myös muilla tiloilla ja tekee metsätöitä."

Päämääränä pitää aina olla, että lehmät ovat terveitä. Myös Valion laatupalkinnot toimivat taloudellisena kannustimena, Killinen toteaa.

"Lisäksi pitää olla tyytyväinen ja kiitollinen siihen mitä on. Rikastumaan tässä työssä ei pääse."

Juttua muokattu 17.6.2017 klo 10.00: Nimi korjattu: Jaana Killinen.