"En tiedä, pitäisikö alkaa jo sadetansseja tanssia", sadattelee kuivuuteen kyllästynyt savolaisviljelijä
Turvepellot ovat kasvaneet nurmea huomattavasti muita peltoja paremmin, MTK-Nilsiän puheenjohtaja Tuula Kuosmanen kertoo.
Tuula Kuosmanen on viljellyt maata 35 vuotta. Kuva: Jukka Koivula”En tiedä, pitäisikö alkaa jo sadetansseja tanssia”, pellon laidalla seisova MTK-Nilsiän puheenjohtaja Tuula Kuosmanen lohkaisee.
Hän esittelee nurmen kasvua emolehmätilallaan Kuopion Nilsiässä.
Kevät Pohjois-Savon itäosissa Nilsiän Keyrityssä oli poikkeuksellisen kylmä.
”Melkein kaksi viikkoa myöhässä saatiin tehtyä kevätkylvöt. Myös rehunteko on päästy aloittamaan tavanomaista paljon myöhemmin.”
Keyrityssä tehdään yleensä kaksi rehusatoa, mutta parhaina vuosina ylletään kolmeenkin.
Nyt kevään kylmyys on vaihtunut kesäkuun paahtaviin helteisiin.
”Täällä suunnalla kaikki viljelijät ovat jo aloittaneet rehunteon, mutta kuin yhdestä suusta manataan kuivuutta ja toivotaan sateita”, Kuosmanen kertoo.
”Keyrityssä on satanut 14 milliä vettä kesäkuussa ja 32 toukokuussa. Nämä ovat todella pieniä lukuja, kun vertaa aiempien vuosien kirjanpitoon.”
Helteen ja kuivuuden yhdistelmä ei tee hyvää myöskään laitumille.
”Turvepellot ovat kasvaneet nurmea huomattavasti muita peltoja paremmin. Myös viime kesänä uusitut nurmet ovat kasvaneet paremmin kuin vanhemmat. Talvella oli notkopaikoissa jääpoltetta, joka on tappanut nurmen kasvun alkuunsa”, Kuosmanen toteaa.
Peltojen kasvukunnolle ihanteellisin lämpötila olisi noin 20 celsiusastetta.
”Meillä on viljelyssä ohraa, joka on tähän mennessä näyttänyt yllättävän hyvältä. Mutta vaikeaa on arvioida, miten viljasato kehittyy, jos kuivuus vain jatkuu.”
Kaikki Kuosmasen emolehmätilan nurmi menee omien eläinten ruuaksi. Nurmen ja ohran lisäksi tilalla on myös vähän luonnonhoitopeltoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
