5.luukku: Jouluristi hätisti pahat henget matkoihinsa

Komeat jouluristit juhlistavat Pohjanmaan rannikon kylissä joulunaikaa. Kuva: Sara Bondegård

KRISTIINANKAUPUNKI (MT)

Ruotsinkielisen Pohjanmaan kylät sonnustautuvat joulunviettoon erikoisella tavalla. Talojen päätyihin ja lipputankoihin nostetaan puusta rakennettuja isoja koristeita, jotka on somistettu värillisillä lampuilla ja havuilla.

Ikivanha jouluristiperinne on säilynyt erityisen vahvana Vaasan eteläpuolisen Pohjanmaan kylissä. Vielä 1800-luvulla jouluristejä on käytetty tiettävästi myös Uudellamaalla, Turun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kristiinankaupungissa sijaitsevan Lapväärtin kyläyhdistys kertoo kotisivuillaan, että perinne juontaa juurensa pakanallisiin aikoihin. Tuolloin pihoihin pystytettiin karsittuja puita, joiden oli määrä karkottaa pahoja henkiä.

"Jouluristiä koristavat kuusenhavutupsut symbolisoivat luonnon uudelleensyntymistä ja toivoa hyvästä sadosta seuraavalle vuodelle."

Havutupsujen huolimattomasta kiinnityksestä uskottiin koituvan karmaisevia seurauksia.

"Perimätiedon mukaan tupsun putoaminen tarkoitti lähiomaisen kuolemaa seuraavan vuoden aikana. Jos talossa on suruaika, ei jouluristiä saa pystyttää sinä vuonna."

Jouluristin ulkomuoto ja sen lamppujen värit vaihtelevat kylittäin. Väriyhdistelmät saattavat liittyä kylien kansallispukujen väreihin. Pohjanmaan rannikolla useat nykyiset kylät olivat vielä 1970-luvulla itsenäisiä kuntia.

Jouluristin lamput saa perinteen mukaan sytyttää vasta jouluaattona. Valot sammutetaan Nuutinpäivän jälkeen ja risti otetaan alas vasta laskiaisena.