Jalostuslampola suoristaa kainuunharmaksen selkää
Lampuri Helinä Leppänen esittelee Noittaan tilan historian parhaiten arvosteltua karitsaa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTOHMAJÄRVI(MT)
Osa kainuunharmasta jalostavista tiloista painottaa villan ominaisuuksia tai väriä. Noittaan tilaa Tohmajärvellä pitävä Helinä Leppänen on toista mieltä. ”Ensin pitää saada rakenne kuntoon, sitten vasta keskitytään muuhun.”
Leppäsen jalostuslampolan tavoitteena on parantaa kainuunharmaksen selkälinjaa ja saada lihaksiin täytettä.
”Kainuunharmaspässien ongelma on erityisesti terävä säkä ja notkoselkä. Eteen pitää lisätä massaa ja leveyttä. Myös paisteihin pitää saada tavaraa”, Leppänen listaa.
Leppäsen kaikki karitsat arvostellaan. Arvosteluun kuuluu punnitusten lisäksi lammastilaneuvojan tekemä eläimen luokittelu europ-asteikon mukaan sekä selkälihasten mittaus ultraäänellä.
”Se on bluffia, jos kaikkia ei arvostella. Katraan keskiarvo saadaan näin selville ja hyvät yksilöt erottuvat joukosta”, Leppänen toteaa.
Tilalla on myös muutama suomenlammas. Leppäsen mukaan niistä saa arvokasta vertailutietoa.
”Eri tilojen lampaita ei suoraan voi verrata keskenään, koska olosuhteet eroavat aina. Kun samoissa oloissa kasvaa kahta eri rotua, on vertailussa järkeä.”
Noittaan tilalta löytyy kaikkia kainuunharmaksen seitsemää sukulinjaa. Sukulinjojen kanssa täytyy Leppäsen mukaan olla tarkkana.
”Populaatio on todella pieni ja sukusiitoksen kanssa painitaan jatkuvasti.”
Lampuri on tyytyväinen sukusiitoksen seurantaan Maatalouden laskentakeskuksen Weblammas-ohjelmalla.
”Nyt meillä on työkalu sukusiitoksen tarkkailuun. Prosentit ovat lahjomattomia, kun sukupolvia on tiedossa tarpeeksi pitkälle taaksepäin.”
Hyville yksilöille haetaan sopivia parituskumppaneita monelta tilalta. ”Kaikki pelaavat samaan pussiin”, Leppänen kiittelee.
Leppäsen tilan jalostuseläinten myyntiä vaikeuttaa tilalle ostoeläimen mukana tullut orf-virus, joka on lampaiden ja vuohien tarttuva ihosairaus.
”Se tiputtaa meidät pois jalostuslampolalistalta ja rajaa yhteistyökumppaneiden määrää, koska käytännössä kauppaa voidaan tehdä enää orf-tilojen kesken.”
Leppänen on huolissaan myös tautiluokitusjärjestelmän pakon lopettamisesta. ”Valtiovalta päätti suuressa viisaudessaan tehdä järjestelmään kuulumisesta vapaaehtoista.”
Eläinlääkärikäynnit ja tarvittavat paperit ovat varsinkin pienelle lammastilalle aikamoinen kustannus, mutta Leppäsen mielestä vielä huonompi vaihtoehto on tautivalvonnan ulkopuolelle jättäytyminen.
Leppäsen mukaan on mahdollista, että järjestelmän tilalle aiheuttamat kustannukset korvattaisiin hyvinvointituesta. Se on kuitenkin vielä epävarmaa. ”Kun tietoa ei ole, pelkona on lampureiden joukkoirtisanoutumiset.”
JUKKA LEHTINEN
Kainuunharmaslampaan rotupäivä pidetään tänään Tampereella.
Leppänen kertoo tilaisuudessa
jalostuslampolan tavoitteista. Muun ohjelman lisäksi
tarkoituksena on saada
kainuunharmakselle
kantakirjausohjesääntö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
