uutistausta Onko Ranskan tie Suomen tie?

Eurokriisistä on helposti muodostunut sellainen kuva, että euroalueen maat ovat yksinkertaisesti jakautuneet kahteen ryhmään.

Toisella puolella ovat Kreikan kaltaiset, eteläisen Euroopan heikosti teollistuneet ja vahvasti velkaantuneet maat. Toinen ryhmä koostuu talouskuria noudattavista Suomen tai Saksan kaltaisista teollisuusmaista.

Eurokriisin ratkaisuihanteena näyttäytyy malli, jossa oliivimaat laittavat suun säkkiä myöten ja kaikki on taas hyvin. Todellisuudessa yhteisvaluutan maiden keskinäiset erot paljon syvällekäyvempiä.

Euroalueen murroksen syvyyttä karrikoi sen kahden suurimman kansantalouden, Saksan ja Ranskan, eriytyminen.

EU-komission mukaan talouskasvu on Saksassa kaksi kertaa niin nopeaa kuin Ranskassa. Eurostatin mittaama Ranskan työttömyysaste (10,6 prosenttia) on kaksi kertaa niin suuri kuin Saksan (5,3 prosenttia).

Saksan autoteollisuus saavuttaa Volkswagenin johdolla uusia tuotantoennätyksiä. Ranskassa suljetaan kannattamattomia autotehtaita ja Peugeot-Citroënin työntekijät mellakoivat kadulla työpaikkojensa puolesta.

Suhdanneluonteiset ongelmat voivat toki muutamassa vuodessa korjautua. Mutta kahden suurimman euromaan erot ovatkin jo rakenteellisia.

Saksassa teollisuuden osuus kansantalouden arvonmuodostuksessa on kasvanut 23 prosenttiin. Ranskassa teollisuuden merkitys on supistunut 16 prosenttiin.

Saksan teollisuudessa investointitavaroiden ja paljon tutkimusta vaativien tuotteiden vienti on merkittävästi lisääntynyt. Ranskassa siirtymä on tapahtunut investointihyödykkeistä kulutustavaroihin. Tuotannon tutkimusintensiivisyys on alentunut.

Ranskassa julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen on koko EU:n suurin. Saksa tulee sijalla 16.

Eurotalouden ongelmien kohtauspaikka on hintakilpailukyky. Sen hyvä mittari on yksikkötyökustannus eli työn hinta tuotetta kohden.

Teollisuuden palkat ovat Saksassa kasvaneet kymmenessä vuodessa inflaatiokorjauksen huomioiden 4,1 prosenttia. Vastaava kasvu on Ranskassa 14 prosenttia.

Eron dramaattisuutta lisää se, että Saksassa on tuottavuus noussut selvästi palkansaajakorvauksia nopeammin. Ranskassa juuri päinvastoin.

Investointipankki Goldman Sachsin mukaan Ranskan kustannustaso maan kilpailukyvyn kannalta on 20 prosenttia liian korkea. Tässä kohdin euroalueen toiseksi suurin talous painii samassa sarjassa Kreikan ja Portugalin kanssa. Saksan teollisuus- ja kauppakamari (DIHK) arvioi liitotasavallassa syntyvän tänä vuonna 150 000 uutta teollista työpaikkaa.

Samat ongelmat odottavat Suomessa seuraavia palkkaratkaisuja. Suomi on menettänyt viennin markkinaosuuksia, maan ulkomainen velka kasvaa ja kauppatase on kääntynyt miinukselle. Suomen julkisten menojen suhde bkt:een on heti Ranskan jälkeen EU:n toiseksi suurin.

Suomi kilpailee Saksan kanssa samoilla markkinoilla. Siksi palkkaviisaiden on hyvä muistaa: missään euroalueen maassa eivät teollisuuden yksikkötyökustannukset kasva niin hitaasti kuin Saksassa.

Avaa artikkelin PDF