Suurimmat tilat viljelevät kolmasosaa mansikka-alasta

Kuva: Kimmo Haimi

Mansikkatilan keskikoko oli viime vuonna 2,3 hehtaaria. ”Kasvutahti on viime vuosina ollut noin 0,1 hehtaaria vuodessa”, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta (HML).

Alle kahden hehtaarin mansikkatilojen osuus on enää viidennes. ”Tällä porukalla ei ole merkitystä hinnan määräytymisessä. Tärkeimmässä asemassa ovat suurimmat ja eniten tuottavat tilat.”

Vuosien 1997–2006 aikana puolet mansikanviljelijöistä lopetti. Sama kehitys jatkuu edelleen, mutta ei niin rajuna. Vuonna 1997 viljelijöitä oli 3 570, viime vuonna 1 370. Viljelypinta-aloissa ei ole ollut yhtä suurta pudotusta. Tuotannosta on kyseisenä on poistunut noin 2 000 hehtaaria lähinnä heikommin tuottavia kasvustoja. Mansikka-ala on nyt runsas 3 3000 hehtaaria.

Vuonna 1996 mansikkatilojen keskikoko ylsi ensimmäisen kerran 2 hehtaariin.

Viime kesä tuotti mansikkaa 12 miljoonaa kiloa eli noin miljoona kiloa keskimääräistä vähemmän.

HML on selvittänyt mansikanviljelijöiden istutussuunnitelmia. Polka-lajike hallitsee noin 70 prosentin osuudella, seuraavana tulee aikainen lajike Honeoye 10 prosentilla.

Vaikka yksi lajike hallitsee peltoja, Salo ei pidä tilannetta ongelmana. Tuottajat ovat oppineet erilaisia keinoja hallita sadon kypsymistä kuten aikaistaminen harsojen avulla.

Kun pääosa mansikkasadosta tuotetaan samalla lajikkeella, riskinä on, että sato kypsyy samaan aikaan ja täyttää markkinat.