Valtaosa maatilojen velkajärjestelyistä tapahtuu vapaaehtoispohjalta – ”Tilan myyjälle jää huomattavan usein velkaa”
Vapaaehtoiset menettelyt ovat yleensä parempi järjestely niin velalliselle, velkojalle kuin pankille.
Kuvituskuva. Kuvan maatila ei liity juttuun. Kuva: Jaana KankaanpääKun maatila lopettaa Suomessa toimintansa joko kokonaan taikka ajaa jotain sen osia alas, edetään asiassa useimmiten vapaaehtoispohjalta.
”Konkursseja ja yrityssaneerauksia on Suomessa vähän suhteessa vapaaehtoisiin järjestelyihin. Suurin osa menee vapaaehtoisilla menettelyillä”, ProAgria Keski-Pohjanmaan palvelupäällikkö ja talousjohtamisen erityisasiantuntija Juha Nivala sanoo.
Nivalan mukaan vapaaehtoiset menettelyt ovat yleensä parempi järjestely niin velalliselle, velkojalle kuin pankille.
Nivala huomauttaa, että viimeisen parin vuoden aikana maatiloja myytäessä, kokonaisina tai osina, myyntihinta on keskimäärin ollut myyjälle pettymys.
”Jos tila myydään kokonaisena, saadaan yleensä parempi hinta navetalle mutta huonompi hinta esimerkiksi pellolle. Maatilaa osina myytäessä navetasta saa yleensä pienemmän hinnan, mutta pelloista enemmän”, Nivala toteaa
”Yleensä osina maatilaa myytäessä saa myyjä paremman hinnan kuin kokonaismyynnissä. Kun pellot, metsät, koneet, tuotantorakennukset ja talo kaupataan erikseen, nousee hinta yleensä korkeammaksi.”
Maatilan vapaaehtoiseen myyntiin tai konkurssiin päädyttäessä myyjä ei läheskään aina pääse voitolle tai edes omilleen.
”Hyvin tyypillinen tilanne on se, että kun kaikki on myyty asuinrakennusta myöten, jää myyjälle silti velkaa. Onhan se aika karu tilanne, kun 10–20 vuotta yrittäjänä ollut myy kaiken myy omakotitaloaan myöten, ja jää silti velkoihin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
