Viljelijät hakevat yhteistyöstä rahaa, intoa ja ympäristöystävällisyyttä
Knehtilän tilan yhteyteen syntyy yrittäjäverkosto, joka pyrkii nostamaan tuottavuutta ja vähentämään ravinteiden karkaamista.
Symbioosissa jyvä jalostetaan tilalla leiväksi asti. Kuva: Jaana KankaanpääKirpeä lokakuinen päivä pistelee poskia, mutta Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola ja naapurin luomuvihannesviljelijä Kari Koppelmäki lämpiävät kuvaillessaan uutta liiketoimintamalliaan.
”Hyvinkään Palopurolle suunnitellaan usean luomutilan ja muiden yritysten verkostoa, jossa kehitetään toimijoille energia- ja ravinneomavarainen tuotantomalli”, Koppelmäki kertoo.
”Ideana on hyödyntää maatilojen tuottamia raaka-aineita mahdollisimman tehokkaasti ja varmistaa ravinteiden päätyminen viljelykäyttöön vesistöjen sijaan.”
Jatkossa tilojen vilja käytetään naapurin kanojen luomurehuksi. Laadun mukaan osa viljasta jauhetaan omassa myllyssä jauhoksi, josta leivotaan leipää. Myllyn hävikki hyödynnetään myös kanojen rehuna. Tuotteita myydään Knehtilän tilamyymälässä.
Palopuron symbioosimallista haetaan yhteistyökuviota, jota voisi siirtää myös muille alueille. Leipomon sijaan maatilalla toimiva yritys voisi olla panimo tai vaikkapa juustola.
Knehtilän tilalle toiminnan luontevaksi jatkoksi soveltuisi metsälaitumia hyödyntävä emolehmäkarja.
”Itsenäisten yrittäjien yhteistyö on tapa vastustaa suuriin yksiköihin keskittymistä. Jalostusasteen nostaminen lisää kilpailukykyä. Oma ammattitaito ei välttämättä riitä siihen, ja silloin toinen pienyrittäjä tulee avuksi”, Eerola kertoo.
Koppelmäki huomauttaa, että vaihtelu on tärkeä osa työssä jaksamista ja sen kiinnostavuutta.
”Henkilökohtaisesti en todennäköisesti pystyisi viljelemään vain yhtä kasvia”, hän toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
