Maatalouden käyttämät antibiootit saattavat aiheuttaa vakavia terveysriskejä

Suomessa ruuantuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän antibiootteja kuin EU maissa keskimäärin. Kuva: Kari Salonen

Maataloudessa käytetään 70 prosenttia OECD-maiden antibiooteista. Tämä on ongelma antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistyessä. Eurooppalaisesta broilerinlihasta puolet sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.

Jos esimerkiksi saksalaisessa suurkanalassa yksi lintu sairastuu, antibiootteja syötetään varmuuden vuoksi muillekin linnuille.

Kiinassa tilanne on vielä hälyttävämpi. Maan sianlihantuotannossa käytetään kaikkein voimakkaimpia antibiootteja sikojen ripulin ennaltaehkäisyyn.

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat arviolta 700 000 kuolemantapausta vuodessa. Nykyisin helposti hoidettavat vaivat, kuten virtsatientulehdus, saattavat tulevaisuudessa vaatia sairaalahoitoa ja suonensisäisiä antibioottikuureja, jos vastustuskykyiset kannat yleistyvät.

Suomessa tavatuista bakteerikannoista suurin osa, noin 90%, on kuitenkin herkkiä antibiooteille.

Tilanne on toinen Etelä-Euroopassa, missä vastustuskykyisten kantojen määrä on noussut viime vuosina runsaasti.

Porin Suomi-Areenassa puhuttiin keskiviikkona ongelmasta ja sen mahdollisista ratkaisuista.

Keskusteluissa muistutettiin hyvästä hygieniasta ja turhien antibioottikuurien välttämisestä. Kotimaisen lihan suosiminen on myös hyvä keino vähentää vastustuskykyisten kantojen yleistymistä Suomessa.

Paneelissa puhunut kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Anu Pätäri-Sampo arveli suomalaisen lihan olevan antibiootitonta.

"Käsittääkseni tilanne on tämä. Suomalainen liha on turvallista ja antibioottijäämät tutkitaan tarkkaan laboratorioissa."