Ilmajoen lantaseminaarissa vaadittiin malttia ilmastotavoitteisiin
Ympäristölainsäädäntöön on tulossa kirjaus, joka edellyttää lietesäiliöiden kattamista. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoILMAJOKI (MT)
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola toivoo, että sekä kansallisella että EU-tasolla tehtävät ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset pohjautuisivat jatkossa realismiin.
”Ylipäätään ei saisi asettaa epärealistisia tavoitteita, jottei viljelijä joutuisi puun ja kuoren väliin. Kun elinkeino on kannattava ja toimintaedellytykset kunnossa, voi myös ympäristö hyvin. Ympäristöteknologialla on tässä merkittävä rooli”, Pietola muistuttaa.
Pietola viittasi erityisesti EU-komission ilmasto- ja energiapakettiin, jonka puitteissa tullaan sitoutumaan prosenttimääräisiin päästövähennystavoitteisiin.
”Mikä tässä kokonaisuudessa on Suomen ja maatalouden osuus, jää nähtäväksi. Toivon tässä päättäjiltä viisautta.”
MTK:n ympäristöjohtaja puhui keskiviikkona Ilmajoella Hydro-Pohjanmaa-hankkeen lantaseminaarissa.
Kansallista nitraattiasetusta päivitetään parhaillaan. Ympäristöviranomaiset ajavat lannanlevitykseen tiukkoja päivämääräkohtaisia rajoituksia, mutta MTK pyrkii joustavoittamaan kokonaisuutta.
”Lantaa täytyy voida levittää luonnonolosuhteiden eikä tiukasti kalenterin mukaan. Poikkeusolosuhteet on kyettävä lopullisessa asetuksessa huomioimaan”, Pietola summaa.
Ympäristöjohtajan näkemys sai kannatusta yleisöpuheenvuoroissa. Ylipäätään pidettiin tärkeänä, etteivät päivämäärät mekaanisesti rajoittaisi elinkeinotoimintaa.
Nitraattiasetuksen tavoitteena on vähentää lannoittamisesta sekä lannan ja muiden lannoitteiden varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvia päästöjä pintavesiin, pohjavesiin, maaperään ja ilmaan.
Ympäristölainsäädäntöön on myös tulossa kirjaus, joka velvoittaa lietesäiliöiden kattamiseen.
Maatalousyrittäjät saisivat kuitenkin vapaaehtoisesti päättää, tuleeko säiliöiden päälle katto vai kevyempi kate.
Maanviljelijä Jari Laukkanen Kauhavan Kortesjärveltä kritisoi kiinteää lietesäiliöiden kattamista.
”Avosäiliöhän on lietelannan käsittelyssä paras mahdollinen malli, sekoittamisten ynnä muiden toimenpiteiden osalta. Naudan liete tekee hyvän kuoren pintaan ja hajuhaitat ovat minimissään.”
Laukkasen mielestä ympäristöviranomaisten ei pitäisi saada päättää siitä, katetaanko lietesäiliöt vai ei, vaan valinnanvapauden täytyisi säilyä viljelijällä itsellään.
JUKKA KOIVULA
Lantaa täytyy voida levittää
luonnonolosuhteiden eikä tiukasti
kalenterin mukaan. Poikkeusolosuhteet on kyettävä lopullisessa asetuksessa
huomioimaan.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
