Kaksi haastavaa kasvukautta peräkkäin – mitä opittiin?
MT haastatteli Pro Agrian huippuosaajia, jotka kokoavat yhteen viime satokausina opittuja keskeisiä asioita.
Juha Sohlon omat peltolohkot ovat kärsineet vahinkoja viime kesän märkyyden ja tämän kesän kuivuuden vuoksi. Kuva: Pekka FaliKasvinsuojelun huippuosaaja ja palvelupäällikkö Juha Sohlo kertoo, että tämä ja viime vuosi ovat olleet viljojen kasvinsuojelun kannalta todella haastavia.
”Molemmat vuodet ovat olleet vaikeita viljelijälle. Tämän vuoden kuivuus on silti ollut kasvinsuojelun kannalta sateista ja kylmää viime vuotta haastavampi”, Sohlo toteaa.
Tämän vuoden keskeisiä ongelmia ovat olleet kasvinsuojelun vioitusriskit, niiden hallinta sekä voimakas tuholaispaine.
”Vioitusriskin hallinta on ollut monelta osin haasteellista. Riskiä voi pienentää sillä, että kasvinsuojeluaineita käytetään hajautetusti.”
Sohlon mukaan viljelijän kannattaa jatkossa säilöä varastossaan kasvinsuojeluaineita, joiden saatavuus on yleensä kasvukaudella heikkoa.
”Korrensääteiden, rikkakasviaineiden ja tautiaineiden saatavuus on lähes vuosittain kohtalaisen hyvällä tasolla. Sen sijaan monet tuholaisaineet loppuivat tänä kesänä kesken”, hän kertoo.
Sohlo huomauttaa, että kasvinsuojeluaineiden säilyttäminen on myös pääomakysymys. ”Viljelijän täytyy tulevaisuudessa miettiä, millaisia määriä on järkevää pitää varastossa.”
Sohlon mukaan myös rikkakasvien torjunta-ajankohtaan on syytä kiinnittää huomiota.
”Tänä vuonna monet viljelijät ovat ajaneet rikka-aineet liian aikaisin, jolloin ruiskutuksella ei käytännössä ollut mitään vaikutusta.”
”Sateiden jälkeen rikkakasvit alkoivat itää, jolloin rikka-aineet on jouduttu ruiskuttamaan paikoin uudelleen.”
Kasvinviljelyn huippuosaaja Eino Heinola korostaa viljelykierron sekä peltojen peruskunnostuksen merkitystä vaikeiden sääolojen haittojen minimoimisessa.
”Ne tilat, jotka ovat panostaneet peltojen peruskunnostukseen sekä pitäneet viljelykierron monipuolisena, ovat kärsineet muita tiloja vähemmän vaikeiden sääolojen vaikutuksista”, Heinola kertoo.
Hänen mukaansa viljelykierto vähentää tautiriskiä ja pitää maan rakenteen hyvänä.
”Viljelykierrossa kannattaa käyttää erityisesti syväjuurisia kasveja, kuten nurmea, öljykasveja ja syysviljoja. Hyväkuntoinen maa varastoi ravinteita ja sitoo myös vettä paremmin, mistä on tänä vuonna ollut suuri hyöty.”
Heinolan mukaan kylvöajankohta on syytä määrittää maan kosteustilanteen mukaan eikä vain kalenteria katsomalla.
Lannoitusta suunnitellessa kasvustoa on seurattava tarkkaan.
”Tänä vuonna typpilannoitus on kannattanut jakaa. Jos orastuminen tapahtuu epätasaisesti, kasvusto ei pysty ottamaan lannoituksesta täyttä hyötyä irti”, Heinola kertoo.
Hän korostaa suunnitelmallisuuden merkitystä. Viljelijän täytyy miettiä erilaisia toimintavaihtoehtoja eri olosuhteiden varalta.
”Neuvontapalveluita on hyödynnetty vaikeina kasvukausina paljon”, Heinola toteaa.
”Vaikeiden tilanteiden koittaessa ulkopuolista apua kannattaa hyödyntää.”
Viime vuonna eniten epävarmuutta aiheuttivat viileä kevät ja sopivan kylvöajankohdan määrittäminen.
Erilaiset olosuhteet edellyttävät erilaisia toimintatapoja. Viljelijän täytyy olla suunnitelmallinen ja pystyä mukautumaan erilaisiin tilanteisiin.
Yhdestä asiasta kannattaa Heinolan mukaan aina huolehtia, oli kasvukausi millainen tahansa.
”Muokkauksen huolellisuudesta ei kannata tinkiä. Tasainen muokkauspohja on etu kaikissa olosuhteissa”, Heinola kertoo.
”Perusasiat on tehtävä joka vuosi huolella, ettei kasvukauden onnistuminen jää ainakaan niistä kiinni.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
