Huoltomiehen neuvo: Jokainen jyvä talteen puimuristakin

Traktorihuollot työllistävät eniten varsinkin keväällä Suupohjan Konehuollon huoltoyrittäjää Timo Nummikoskea. Puimurit yritys hoitaa käytännössä asiakkaidensa luona tiloilla. Kuvassa Nummikoski vääntää momenttiin traktorin perän lautaspyörän ratasta. Kuva: Arto Takalampi

Nykyaikainen leikkuupuimuri on täynnä sähköä ja hydrauliikkaa, mikä tuo käyttäjälle mukavuutta ja hyötyä käytännön puintiin. Huoltoyrittäjälle sähkö voi aiheuttaa harmaita hiuksia, hieman erikoisella tavalla.

Kauhajokelainen huoltoyrittäjä Timo Nummikoski Suupohjan Konehuollosta pitää nimittäin puimurin haastavimpana huoltokohteena hiirien talvikaudella järsimiä sähköjohtoja.

"Jos puimuri on syksyllä huonosti putsattu, jyvät houkuttelevat hiiret puimurin sisälle. Ne maistelevat myös jokaista johtoa, jolloin sähkövikaa etsittäessä on edettävä johto kerrallaan", hän sanoo.

Nummikosken mukaan auttaa paljon, jos puintikauden jälkeen puimuri puhdistetaan huolella. Kun puimuriin ei jää jyvääkään ruuaksi, hiiret eivät pesiydy sinne tuhojaan tekemään.

"Joka syksy tulee soittoja, ettei puimurissa kaikki pelaa. Kun avaa sähkökaapin ja sen pohjalla on hiirenjätöksiä, tietää, missä vika ja millainen savotta on edessä", Nummikoski sanoo.

Pahimmillaan koko sähkökaappi oli muuttunut hiirten pesäksi: kaikki sähköjohdot kuparijohtoineen ja liittimineen oli täysin silputtu pahnan sekaan.

Digitaalisuuteen, sähköön ja hydrauliikkaan liittyykin puimurin huomattavin kehitys kymmenen viime vuoden aikana. Nummikoski huomauttaa, ettei peruspuimuri ole juurikaan muuttunut.

Puimurin toimintoihin on vähitellen lisätty sähköä ja hydrauliikkaa, ja samalla toimintojen hallinta on muuttunut mekaanisista vivuista sähkökatkaisimiin ja nyt kosketusnäyttöihin.

Digitaalisuus näkyy Nummikosken mukaan valvontajärjestelmien ja sadonmittauslaitteistojen kehittymisenä ja yleistymisenä. Aiemmin esimerkiksi puintitappiomittari oli lisävaruste.

"Digitekniikka helpottaa työskentelyä ja samalla pystyy hyödyntämään täsmäviljelyä entistä paremmin. Päivän päätteeksi tiedot saa puimurista läppärille ja siitä pystyy näkemään, minkälainen sato oli."

"Samalla pystyy vertailemaan esimerkiksi lannoituksen onnistumista ja hyödyntämään tätä tietoa seuraavan kevään kylvöillä", hän sanoo.

Puimurin digitaalisuuden kehittyminen edellyttää huoltoyrittäjältä jatkuvaa kouluttautumista. Nummikosken mukaan tehtaan edustajien johdolla käydäänkin säännöllisesti läpi paitsi uusia asioita myös edelliskauden ongelmatilanteita.

"Ei huoltoyrittäjä ole koskaan vikojen kanssa yksin. Tukena ovat huoltoyrittäjäkollegat sekä koko huoltoverkosto. Se taas on tarvittaessa yhteydessä tehtaalle", hän sanoo.

Hektisintä aikaa puimurihuollossa ovat puintikausi ja sitä edeltävät viikot. 1,5–2 kuukauden mittaisella puintikaudella Nummikoski päivystääkin käytännössä 24/7.

"Puintikaudella asiakkaalla on aina kiire, ja siksi vika pyritään korjaamaan heti. Meillä on käytössä huoltoauto ja lähes kaikki puimurit huolletaan asiakkaan luona", hän sanoo.

Nummikosken mukaan huolettomaan puintikauteen voi varautua myös huollattamalla puimurin ajoissa ennakkoon. Monesti huollon tarpeeseen herätään pari viikkoa ennen puintikauden alkua, jolloin työt ruuhkautuvat väkisinkin.

Timo Nummikoski painiskeli vuoden verran mitä tehdä, kun 2000-luvun lopulla alkanut lama veti 15 vuotta jatkuneet työt hitsaajana. Hän päätti kouluttautua täysin uudelle alalle, ja lähti John Deeren huoltokouluun.

"Tavoitteena oli päästä sopimushuoltajaksi ja perustaa oma huoltoyritys. Suupohjan Konehuolto käynnistyikin vuonna 2012 eikä ratkaisua ole tarvinnut katua päivääkään", hän sanoo tyytyväisenä.

Toiminta alkoi kotitilalla, jossa hänellä on myös pienimuotoista viljelyä. Toiminnan laajetessa hän vuokrasi 400 neliön hallin Kauhajoen keskustasta ja palkkasi työntekijän.

Mukaan tulivat Hankkijan kaikkien työ- ja raskaskoneiden sopimushuollot, joskin pääpaino huollossa on traktoreissa.

Nummikoski myöntää, että merkkien ja työkoneiden runsaslukuisuus on huollolle tietty haaste. Toisaalta ne monipuolistavat ja työllistävät porrastetusti huollon koko kesäkauden.

John Deeren puimureiden rinnalla Nummikoskella oli myös Sampo Rosenlew -puimurien sopimushuolto sen ollessa Hankkijan edustuksessa. Vaikka Sampon myynti ja huolto siirtyivät Agco Suomelle, Nummikoskelle tarjoutui mahdollisuus jatkaa merkin sopimushuoltajana.

Talvikaudella huollot painottuvat etenkin lumi- ja muissa urakointitöissä oleviin traktoreihin sekä jonkin verran myös ennakkohuoltoihin.

Yksi toive yrittäjällä olisi.

"Kun traktorinkin tuo ajoissa huoltoon, sen ehtii kunnostaa rauhassa. Nyt työt ruuhkautuvat tähän kevään korvalle, kun kaikki haluaisivat koneen heti käyttöön", Nummikoski sanoo.

"Eipä silti, itselläkin ovat koneet vielä laittamatta kuntoon, hän naurahtaa siteeraten sanontaa suutarin lasten kengistä."

Timo Nummikosken Suupohjan Konehuolto valittiin viime vuonna koko Hankkijan vuoden huoltoyrittäjäksi.