
Konekorjaaja on odotettu vieras maatilalla
Antti Korkiamäen etuvaloja odotetaan monessa pihassa ja pellonlaidassa kevättöiden, heinänkorjuun ja puintien aikaan. Kiire on konekorjaajalla ainainen kaveri.
Antti Korkiamäki on CASE IH -traktoreiden erikoismies. Myös Sampo-puimurien sielunelämä on tuttua. Kuva: Kirsi Haapamatti
"En toki viitenä päivänä viikossa hommia enää tee. Pyrin ottamaan asiakkaita sen verran kuin tuntuu mukavalta", Seinäjoen ympäristössä toimiva Antti Korkiamäki sanoo. Kuva: Kirsi HaapamattiMaatalouskonekorjaaja Antti Korkiamäen ammattitaitoa ei voi rahalla ostaa. Yksin kokemus sen voi antaa. Mies on korjannut traktoreita, puimureita ja muita maatalouskoneita vuodesta 1975.
"Monenlaista on vuosikymmenten kuluessa tullut nähtyä. Monella tilalla on sukupolvet vaihtuneet, moni on myös lopettanut kokonaan", Korkiamäki kertoilee veljensä kotona Ilmajoella. Hän on tullut tohtoroimaan veljen traktoria.
Maatalouskonekorjaaja saapuu tilalle usein kriisin hetkellä. Koneet menevät rikki juuri, kun niitä kipeimmin tarvittaisiin. Korkiamäki on ollut korjaamassa kovapaalaajan sitojaa sadepilvien lähestyessä heinämaata. Hän on askaroinut puimurin vaihteiston kanssa isännän tuskaillessa ympärillä, että muut puivat jo.
"Paine tuo työhön omanlaisensa sävyn. Ei sitä auta silti hermostua. Parhaani teen. Työssä parasta on, kun kone saadaan ajokuntoon ja asiakas on tyytyväinen."
Korkiamäki on kiertänyt samoilla Etelä-Pohjanmaan tiloilla pitkään, joten isännät ovat tuttuja. Myös heille tuttu ja hyväksi havaittu konekorjaaja on mieluinen. Korkiamäen ei tarvitse mainostaa palveluitaan.
Jotkut Antti Korkiamäen kokemuksista ovat kuin suoraan maaseutua parodioivista sketseistä. 1980- ja 1990 -luvuilla yleinen korjattava oli turvekentälle sammahtanut traktori.
"Kerran traktorin vaihdelaatikko piti ensin purkaa nevalle, sitten hakea osia ja kasata uudelleen. Siinä meni koko päivä ja seuraava yö. Traktorin kuljettajaa harmitti, kun muut turpeennostajat kulkivat jo kaukana edellä. Hän alkoi siinä sitten ryypiskelemään. Kun traktori oli varhain aamulla kunnossa, kuski ei enää ollutkaan", Korkiamäki muistelee.
Antti Korkiamäki on maatalon poika. Hän osoitti jo nuorena poikana suurta kiinnostusta koneisiin. Kävi niin, että karjatilan koneet tulivat kuin varkain Antti-pojan vastuulle. Pian hän opiskeli maatalouskonekorjaajaksi ammattikoulussa. Leijonanosan työurastaan hän työskenteli SOK:n, sitten Keskon sopimuskorjaajana ja viimeiset kymmenisen vuotta Konerenkaalla. Korkiamäki sanoo kulkeneensa työrallaan merkin perässä. Hän on Case IH:n erikoismies.
"Maatalouskonekorjausalalla on aika yleistä, että korjaajat liikkuvat merkin perässä sinne, mihin tietyn merkin edustus kulloinkin siirtyy. Casen siirtymisiin minunkin työpaikanvaihdokseni ovat liittyneet."
Maatalouskonekorjaajan työ on muutenkin, jos jokin, jatkuvassa muutoksessa. Koneet muuttuvat.
"Kun aloitin, ei kellään ollut nelivetotraktoria. Nyt ei muita saakaan. Uusissa koneissa on myös paljon sellaista, jonka korjaamiseen tarvitaan tietokoneita. En korjaakaan ihan näitä uusimpia, vaan kaikkein mieluiten ennen 2000-lukua valmistuneita vehkeitä."
Työuransa ensimmäiset vuodet Antti Korkiamäki oli palkkatyöläinen, mutta Keskolle siirryttyään korjaajien piti perustaa oma yritys, jonka puitteissa he olivat Keskon sopimuskorjaajia. Konerenkaalla mies oli taas verokirjalainen. Omaa toiminimeä Korkiamäki ei kuitenkaan halunnut lopettaa. Jäätyään vuosi sitten eläkkeelle yrittäjän työt maistuvat yhä.
"En toki viitenä päivänä viikossa hommia enää tee. Pyrin ottamaan asiakkaita sen verran kuin tuntuu mukavalta", Seinäjoen ympäristössä toimiva Korkiamäki sanoo.
Oman pajan perustaminen on Korkiamäeltä jäänyt, vaikka se on aina ollut mielessä.
"Enää ei kannata. Tavallisesti korjaustyöt teen joka tapauksessa tiloilla. Usein tilan omassa konehallissa tai pihalla tai pellolla. Pakettiautossani kulkee tarvittavat työkalut ja vähän varaosia. Joskus vastaan tulee projekti, että pitää vaikka moottori saada nostettua. Aina on löytynyt joku paikka."
Maatalousyrittäjän ammattia kuvataan usein yhdeksi vaarallisimmista. Vaara piilee suurten koneiden kanssa puljatessa. Korjausmies ei hänkään näiltä vaaroilta ole suojassa.
"Traktorin vetokoukku putosi kerran jalalle ja kaksi luuta murtui. Kylmäspray räjähti naamalle, ja silmäripset ja nenäkarvat paloivat."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

