Viljan analysointi tehdään viljelijän oikeusturvaa kunnioittaen

Atte Joutjärvi ottaa näytteitä Martti Patjaksen viljakuormasta. 

Suomen Viljavan laboratorioissa tutkitaan yhteensä noin 50 000 viljanäytettä vuodessa. Sisään viljaa otetaan yhteensä noin miljoona tonnia.

Vilja saapuu yleensä rekalla, mutta myös traktoreilla isännän itsensä saattamana. Kuormasta otetaan imurin kaltaisella laitteella 8–10 osanäytettä eri puolilta kärryä, jotta näyte kuvaa kattavasti koko vilja­erää. Osanäytteet yhdistetään ja sekoitetaan. Kokonaisnäytettä jaetaan jakajalla niin kauan, että suuresta näyte-erästä saadaan noin kahden kilon näyte sekä varastoon menevä rinnakkaisnäytepussi.

”Rinnakkaisnäytettä säilytetään kaksi kuukautta, jotta voimme tarvittaessa lähettää näytteen analysoitavaksi Eviraan, jos asiakas niin haluaa”, kertoo varastoesimies Mika Heikkilä.

Seija Joutjärvi jakaa viljaerästä tasalaatuista näytettä. 

Näyte siirtyy kuorman vastaanottajan mukana viljalaboratorioon, jossa se analysoidaan.

”Kaikesta viljasta otetaan NIT-analyysi, johon kuuluu kosteus, valkuainen ja hehtolitrapaino, ohran osalta myös tärkkelys. Muut analyysit asiakas tilaa erikseen, kuten esimerkiksi leipäviljan sakolukuanalyysin”, Heikkilä sanoo.

Kosteus on Viljavalle kaikkein tärkein kriteeri.

”Kosteuden on oltava kuivan viljan varastossa alle 14 prosenttia jotta voimme ottaa viljan sisään. Jos se on yli raja-­arvon, se lähetetään takaisin tai kuivataan”, Heikkilä kertoo.

Asiakkaalla on valtaa viljan analysoinnissa. Viljava ei itse omista viljaa, vaan ainoastaan vuokraa säilytystiloja. Siksi asiakas itse määrittää, mitä viljasta analysoidaan.

Korialla viljasta voidaan perusanalyysin lisäksi analysoida mallasohran elävyys, sakoluku, uunikosteus, viljojen itävyys, lehtivihreä, rikkapitoisuus ja hometoksiinien määrä. Koska asiakas valitsee analyysit, riippuvat tehtävät analyysit vuodesta ja varsinkin kasvu- ja puintiolosuhteista.

”Hometoksiinianalyysien määrä on selvästi noussut viime vuosina. Tietoisuus homeista on kasvanut ja sen varalta tutkitutetaan käytännössä jokainen elintarvikekaura- ja vehnä­kuorma”, kertoo laborantti Seija Joutjärvi.

Hometoksiinien selvittäminen on analyyseistä kaikkein monivaiheisin, mutta kehittyneen tekniikan ansiosta sen analysointi ei vie kovin kauan.

Analyysejä varten viljaa jauhetaan ja punnitaan. 

Analyysien tekeminen vaatii tarkkaavaisuutta. Viljavalla jokainen yksittäinen vaihe tehdään tarkasti ohjeiden mukaan. Esimerkiksi kun viljasta erotetaan pieniä ja surkastuneita jyviä, on se tehtävä joka kuorman kohdalla samalla tavoin. Lajittelemalla voi parantaa laatua jonkin verran.

”Analyysitulokset vaikuttavat viljelijän viljasta saamaan hintaan, minkä vuoksi kaikki on tehtävä oikein. Tässä on kyse viljelijän oikeusturvasta”, Heikkilä kertoo.

Viljakuorman kuljettaja odottaa Viljavan pihalla niin kauan, kunnes analyysit ovat valmiit. Yhden näytteen analysointiin kuluu keskimäärin noin 20 minuuttia. Valmiiden analyysien pohjalta soitetaan asiakkaalle, mikäli niissä on jotain huomioitavaa.

Joutjärvi tekee esimerkkianalyysiä viimesyksyisestä näytteestä, jotta pääsemme seuraamaan kaikkia vaiheita.

”Tämä vehnä tuli meille leipä­vehnänä. Kuitenkin analyysissä sen sakoluvuksi selvisi vain 147, mikä on leipävehnälle liian alhainen. Tässä vaiheessa soittaisimme asiakkaalle, että mitä tälle kuormalle tehdään: lähetetäänkö se takaisin vai otetaanko rehuvehnäksi.”

Kun analyysit on tehty ja viljakuorman määränpää päätetty, se kipataan kaatosuppiloon. Vilja ajetaan esipuhdistimen läpi, minkä jälkeen se punnitaan. Esipuhdistin poistaa kuormasta roskat.

Korian viljavarastolla on myös kolme kuivuria, jotka lämpiävät omilla tuotteilla: viljan­pölystä tehdyillä briketeillä sekä huonolaatuisella viljalla.

Kuivureiden ansioista liian kosteita kuormia voidaan kuivata lisää tai ottaa syksyllä viljaa vastaan puintikosteana.

Viljat ovat vuokralla Viljavan siiloissa, kunnes asiakas päättää myydä tai siirtää ne toisaalle. Sieltä jyvät lähtevät myllyihin ja meidän tai eläinten ruokapöytiin, sekä vientiin.