Lihakunnan edustajisto vaatii, että kansallinen CAP-suunnitelma on laitettava remonttiin samassa yhteydessä, kun komission palautteeseen vastataan. Kuva: Saara Lavi
Lihakunta ja Itikka jakavat yli 10 miljoonaa euroa voittoa jäsenilleen
Korkojen maksun ja ylijäämän palautukset mahdollistaa Atrian menestys. Summa riippuu siitä, paljonko tila on maksanut osuuspääomia ja myynyt lihaa Atrialle.
Lihakunnan edustajisto tuomitsee tylysti maatalouden huoltovarmuuspaketin, koska se ei tuo riittävästi apua aktiivisten kotieläintilojen haasteisiin. Kuva: Sanne KatainenLihakunnan ja Itikan osuuskunnat ovat edustajiston kokouksissan vahvistaneet voitonjaon tilikauden 2021 osalta. Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi osuuskunnat pystyvät aktiiviseen voitonjakoon.
Osuuskunnat päättivät maksaa jäsenille osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautusta yhteensä noin 10,7, miljoonaa euroa. Tilaa kohden summa on keskimäärin noin 3 500 euroa. Summa riippuu maksettujen osuuspääomien määrästä sekä Atrialle myydyn lihan määrästä.
”Kriisitilanteessa syödään kivijalkaa”, osuuskuntien toimitusjohtaja Risto Lahti kertoo tiedotteessa.
Lihakunnan jäsenille maksetaan A-osuuksille korkoa 25 prosenttia, B-osuuksille 2 prosenttia ja ylijäämän palautusta 2,2 prosenttia.
Itikan jäsenille maksetaan A-osuuksille korkoa 20 prosenttia, B-osuuksille 2 prosenttia ja ylijäämän palautusta 0,8 prosenttia.
Rahat maksetaan tiloille 3. kesäkuuta.
Mahdollisuus voitonjakoon on Lahden mukaan seurausta Atrian menestyksestä. Myös muut liiketoimet tukevat voitonjakokykyä.
Edustajistojen kokouksissa korostettiin tuottajahintoihin kohdistuvaa merkittävää korotuspainetta. Hyvänä pidettiin tietoa siitä, että kaupan valikoimajaksojen aikaisia hintoja on ryhdytty neuvottelemaan uudelleen päivittäistavarakaupan ja tavarantoimittajien kesken.
Marinin hallituksen julkaisema huoltovarmuuspaketti sai Lihakunnan edustajiston kokouksessa tylyn tuomion. Yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspakettia pidettiin merkittävänä, mutta toimenpiteiden kohdentaminen ja maksatus ovat edustajiston mielestä epäonnistuneet.
”Huoltovarmuuspaketti ei tuo riittävää apua aktiivisten kotieläintilojen haasteisiin. On vaikea hyväksyä sitä, että korotettuja tukia myönnetään kesantopelloille, kosteikkoviljelyyn ja hanketoimintaan. Näillä ei ole mitään tekemistä huoltovarmuuden akuutin kriisin taklaamisen kanssa. Samaan aikaan naudanlihan tuotanto jää ilman kohdennettuja tukia”, Lahti sanoo.
Lihakunnan edustajisto vaatii, että kansallinen CAP-suunnitelma on laitettava remonttiin. Komission palautteeseen vastaaminen antaa mahdollisuuden tarkastella suunnitelmaa uudelleen. Venäjän hyökkäyssodan johdosta toimintaympäristö on muuttunut rajusti.
”Joutilaat pellot on saatava aktiiviseen ruuantuotantoon, jotta huoltovarmuus pystytään turvamaan. Tähän myös tukipolitiikan on kannustettava”, Lahti toteaa.
Kotieläinsektorilla on Lahden mukaan korjattavaa erityisesti eläinten hyvinvointikorvaukseen liittyen.
”Lisäksi raivatut pellot on saatettava tukien piiriin siten, että tukioikeuksia on mahdollista siirtää ely-keskusten sisällä. Suomessa on 2000-luvun pienimmät viljavarastot, Euroopan vilja-aitassa on sota käynnissä, ja tuotantopanosten hinta sekä saatavuus ovat epävarmalla pohjalla.”, Lahti kertoo.
”On absurdi tilanne, että kotieläintilojen toiminta uhkaa loppua viljan heikon saatavuuden johdosta. Samaan aikaan viljelijät pohtivat, kannattaako peltoja viljellä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
