Seinäjoelle nousee 600 lehmän navetta
SEINÄJOKI (MT)
”Navetan tontti on tässä mäen päällä”, agronomi ja maidontuottaja Ari Teppo kertoo.
Etelä-Suomesta kotoisin oleva ei huomaa mitään mäkeä, sillä Etelä-Pohjanmaalla määritelmä on hiukan erilainen kuin muualla.
Oli mäki tai ei, tähän nousee kahden perheen yhteinen 600 lypsävän navetta – kunhan lupa-asiat saadaan kuntoon.
Teppo ryhtyi viljelijäksi kymmenen vuotta sitten. Investointitahti on koko ajan ollut kova. Nyt tilalla on 200 lypsävää ja hiukan yli 200 hehtaaria viljeltyä.
Enempään yhden miehen rahkeet eivät riitä, Teppo toteaa. Hänen vaimonsa on töissä tilan ulkopuolella.
Kun laajentamishaluja kuitenkin oli, syntyi ajatus yhteistyöstä. Kumppaneiksi löytyivät ennestään tutut Juhani ja Katja Korkiamäki, jotka pyörittävät 120 lehmän tilaa.
Kun lehmiä jo on yhteensä yli 300, määrä päätettiin tuplata.
Sopivaa rakennuspaikkaa lähdettiin etsimään yhdessä kunnan virkamiesten kanssa. ”Levitettiin Seinäjoen kartta pöydälle ja alettiin katsella.”
Iso rakennus vaatii kovapohjaisen, hyvien liikenneyhteyksien varrella olevan, riittävän ison ja riittävän kaukana asutuksesta olevan paikan.
Sopivia oli hyvin vähän, mutta Tepolla ja Korkiamäillä kävi tuuri. Paikka löytyi puolimatkasta tilojen väliltä, ja 7,5 hehtaarin tontti saatiin ostettua joulukuussa.
Navetan piirtäjäksi valittiin alan guru Jouni Pitkäranta. Ympäristölupapaperit pantiin vetämään helmikuussa.
Jos kaikki sujuu hyvin, investointitukihakemus pannaan vetämään vielä tämän vuoden puolella ja rakentaminen alkaa maaliskuussa. ”Tavoitteena on, että valmista olisi ensi vuoden jouluna.”
Yhteistyömuodoksi on valittu osakeyhtiö, Finmilk Oy. Se omistaa vain lypsykarjanavetan.
Pellot jäävät tilojen omistukseen. Nuorkarja kasvatetaan vanhoissa navetoissa.
Toinen yhtiö, Milkmotors Oy ottaa koneet hallintaansa ja viljelee osakkaiden peltoja.
Oma pelto ei riitä rehun tuotantoon, joten avuksi tulee sopimustuotanto.
”Tarjoamme viljatiloille mahdollisuuden saada nurmea kiertoon. Hoidamme nurmen kuin omamme alusta loppuun.”
Lannanlevityksestäkään ei tule ongelmaa, Teppo kertoo. ”Onneksi lannan vastaanottajia on ollut saatavilla.”
Uuden navetan kustannusarvio on 4–5 miljoonaa.
Rahoitusneuvottelut eivät olleet helpot, mutta lopulta kaksi pankkia kilpaili hankkeesta. Osuuspankki voitti.
Robotit jäävät uuden rakennuksen valmistuessa historiaan. Rakentajat valitsivat karusellilypsyaseman.
Lehmät lypsetään jatkossa kolme kertaa päivässä, ja lypsyryhmässä on kolme henkeä.
Palkkatyövoimaa tarvitaan yhdeksän henkeä, Teppo arvioi. Ainakin tähän saakka työntekijöitä on ollut hyvin saatavissa.
Omaksi työnkuvakseen Teppo kertoo keinosiementäjän, eläinlääkärin ja toimitusjohtajan välimuodon. Tässä roolissa hän ei ole pystynyt edes sairaslomia pitämään, mutta kahden uuden yrittäjän mukaantulo tekee työn ja vastuun jakamisen mahdolliseksi.
Toiminnalle löytynee aikanaan jatkajia. ”Minulla on neljä poikaa ja Katjalla ja Juhanilla kaksi”, Teppo kertoo.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
