Viljelijät tukivalmistelijoille: Yksinkertaisempia ehtoja ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa

Nurmijärven cap-tilaisuuteen osallistujia pyydettiin kuvaamaan kolmella sanalla sitä, millaisena he näkevät oman maatilansa tilanteen tällä hetkellä. Sanat koottiin sanapilveksi, jossa suurimmalla näkyvät eniten käytetyt sanat. Kuva: Kuvakaappaus

Oikeudenmukainen tulotaso viljelijöille. Viljelijöille maksettava tuotantoon sidottua tukea.

Nämä tavoitteet nousivat ykkösiksi, kun maa- ja metsätalousministeriö niitä viljelijöiltä itseltään kysyi. Viljelijät pääsivät ilmaisemaan mielipiteensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) maanantaina Nurmijärvellä isännöimässä cap27-kiertueen tilaisuudessa.

Viesti ministerille oli yksiselitteisen selkeä: nykyinen ohjelmakausi tukineen on monimutkainen eikä se ole tuottanut elintarvikeketjun alkupäähän toivotunlaista tulokehitystä. Ympäristötoimenpiteitä ei koeta motivoivina ja olemassa olevat tukimuodot ovat viljelijöiden näkökulmasta jopa hyödyttömiä.

Eikä runsas valvontakaan miellytä.

"Meillä on valvojia ja valvontaa jo ihan riittävästi. Hoivapalveluissa ja rakennuspuolella valvontaa tarvitaan eikä ruuantuotannossa", kuten eräs läsnäolija tunteensa tiivisti.

Tilaisuuden tavoitteena ei ollut ainoastaan pitää viljelijöille tilannekatsaus uuden ohjelmakauden tavoitteista tai valmistelun tilanteesta. Vähintään yhtä tärkeää oli Lepän mukaan saada tukivalmistelun pohjaksi tietoa siitä, mitä viljelijät seuraavalta kaudelta odottavat.

Uusmaalaisten viljelijöiden terveiset olivat siis hyvin selkeät: yksinkertaisempi järjestelmä, joka tuottaa viljelijöille oikeudenmukaisemman osuuden ruokaketjun tuotosta.

Toisaalta kumpikaan asia ei varsinaisesti olisi jäänyt uuden kauden valmistelusta unohduksiin muutenkaan: samat teemat ovat jo kirjattuna EU:n komission itse asettamiin ohjelmakauden valmisteluiden suuntaviivoihin. Ja samat asiat ministeri itsekin nosti yleisölle tilaisuudessa pitämässään alustuksessa omiksi ykköstavoitteikseen.

Toisin sanoen varsinaista uutta viestiä runsaalta viideltäkymmeneltä osallistujalta ei työryhmille tullut – pelkästään aiemman viestin vahvistusta.

Eräs tilaisuuden osallistujista tiivisti Lepälle osoittamassaan kysymyksessä monen viljelijän pelot:

"Suurin piirtein samat tavoitteet kerrottiin nykyistäkin ohjelmakautta valmisteltaessa. Ja miten sitten kävi? Kuluttajalle on saatu turvallisia ja terveellisiä elintarvikkeita ja kauppakin on saanut oman osansa. Viljelijän asema on vain huonontunut."

Nurmijärven tilaisuus oli Lepän cap-kiertueen viides ja samalla toiseksi viimeinen. Viimeinen on vuorossa huomenna tiistaina aamupäivällä Salossa.

Lepän mukaan eri puolilla maata pidetyissä tilaisuuksissa anti on ollut kutakuinkin samanlainen. Oikeudenmukainen tulonjako ja tukijärjestelmän yksinkertaisuus ovat toivomuslistan ykkösenä paikasta riippumatta.

Kaikkia tilaisuuksia on yhdistänyt Lepän mukaan myös huoli siitä, että viljelijät eivät osaa tai pysty reagoimana kuluttajien muuttuviin odotuksiin.

Joitakin erojakin sentään on saatu esille.

Esimerkiksi suurten asukaskeskittymien lähellä Uudellamaalla suoramyynnin helpottaminen nähtiin tärkeänä keinona helpottaa viljelijöiden saamaa osuutta ruokaketjun tulonjaosta. Myös kokemus osaamisen puutteesta nousi esiin vain Uudellamaalla.

Muualla on nostettu esiin muun muassa heikentynyttä infrastruktuuria sekä työvoimapulaa.

Nurmijärven tilaisuudessa ei nostettu esiin epäoikeudenmukaisuuden tunnetta vain suhteessa elintarvikeketjun muihin lenkkeihin. Kahdessa puheenvuorossa todettiin suomalaisen tuottajan olevan huonommassa asemassa kuin kollegansa muissa EU-maissa.

"Ei tarvitse mennä kuin 100 kilometriä etelään, niin glyfosaattia saa käyttää viljakasvustoon ennen korjuuta. Kauppa voi tuoda sieltä väljemmillä vaatimuksilla tuotettua halvempaa viljaa", konkretisoitiin yhdessä puheenvuorossa EU-viljelijöiden eriarvoista kohtelua.

Useimpiin esitettyihin toiveisiin ministeri Leppä vakuutteli, että toiveita pyritään viemään uuden ohjelmakauden valmistelussa eteenpäin. Vain yhteen vastaus oli hyvin selkeä "ei".

Suomen jaosta AB- ja C-tukialueisiin ei tulla luopumaan.

Se vaatisi Lepän mukaan koko Suomen EU-liittymissopimuksen muuttamista. Ja jos sitä yritettäisiin, tarvittaisiin muutokselle jokaisen jäsenmaan hyväksyntä.

Operaatiosta tulisi niin suuri ja muiden jäsenmaiden samalla esittämästä vaatimuslistasta niin pitkä, että siihen ei tulla ryhtymään, Leppä perusteli.

Osa tilaisuudessa esitetyistä kysymyksistä oli samoja, joihin kaikki halukkaat pääsevät vastaamaan maa- ja metsätalousministeriön avaamassa avoimessa kyselyssä valtionhallinnon Ota kantaa -palvelussa. Kysely on avoinna 31.3. asti.

Kyselyssä on sekä vaihtoehtokysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Senkin tuloksia käytetään Suomen cap-linjausten valmistelussa.