Maitovaliokunta kritisoi eläinsuojelulakiesitystä: Vaarantaa eläinten turvallisuuden

Laiduntamiseen sisältyy suuri riski alueilla, joilla esiintyy runsaasti suurpetoja, toteaa MTK:n maitovaliokunta. Kuva: Markku Vuorikari

MTK:n maitovaliokunta on huolissaan julkisuudessa leviävistä mielikuvista ja "vastuuttomista kannanotoista", jotka koskevat eläinten hoitoa.

"Yritykset tahrata kotimainen kotieläintuotanto eivät eläinten oloja kohenna", valiokunta toteaa kannanotossaan.

Lisäksi eläinten hyvinvointia uhkaavat valiokunnan mukaan "epäolennaiset investoinnit ja toimenpiteet", jotka vievät tuottajilta "aidosti eläinten hyvinvointia lisäävät resurssit".

Erityinen riski nähdään uudessa eläinsuojelulaissa. Siinä eläintenpitäjät asetetaan valiokunnan mielestä ristiriitaiseen tilanteeseen.

"Toisaalta eläimiä kuuluu ulkoiluttaa mutta toisaalta ollaan säätämässä rangaistavaksi eläinten pitäminen alttiina pedoille. Mikäli laki toteutuu esitetyssä muodossa, vaarantaa se eläinten laiduntamisen susi- ja karhutiheillä alueilla Suomessa."

Kannanotossa muistutetaan, että maidontuotanto eroaa pihatoissa ja parsinavetoissa hyvin suuresti toisistaan. Siinä missä pihatoissa työvaiheita voidaan automatisoida, parsinavetoissa työ on käsityövaltaista. Pihatoissa isojakin karjoja voidaan hoitaa korkeatasoisesti, pienten karjojen parsinavetoissa korostuu eläinten yksilöllisen käsittely.

"Suomessa parsinavetoidenkaan lehmät eivät ole jatkuvasti kytkettynä vaan ne jaloittelevat keväästä syksyyn ulkona. Osa laiduntaa perinnebiotoopeilla, maisemallisesti arvokkailla hakamailla ja rantalaitumilla, joita ilman laidunnusta uhkaa umpeenkasvu ja tuhoutuminen."

Valiokunta muistuttaa, että ahertaminen eläinten hyväksi näkyy myös tilalla tehdyissä työtunneissa: keskimääräisellä maitotilalla tuottajaperhe työskentelee yli 4 000 tuntia vuodessa. Siitä kolme neljäsosaa kuluu karjanhoidossa.

"Maidon eettinen laatu tulee rehellisestä käytännön työstä tiloilla."