Kulunut kesä rikkoi lämpösummaennätykset

Vuodet eivät ole veljeksiä kuten kuvasta nähdään. Kuva: Jukka Pasonen

Jos tuntuu siltä, että viime kesän säät hikoiluttivat enemmän kuin koskaan, tunne on oikea. Sen todistavat oheiset kartat, jotka Ilmatieteen laitos MT:n pyynnöstä laati.

Meitä ei kiinnostanut lomalaisille tärkeä hellepäivien määrä, vaan pyysimme yhteenvedon tehoisan lämpötilan summasta, joka on tärkeä viljelykasvien kehitykselle.

Ja kas – se oli ennätyksellinen. Edellinen ennätysvuosi, 2013, jäi kirkkaasti toiseksi.

Tehoisa lämpösumma lasketaan niin, että kasvukauden jokaisen vuorokauden keskilämpötilasta otetaan mukaan se osa, joka ylittää +5 astetta. Jos peräkkäin on esimerkiksi keskilämpötiloiltaan +7:n ja +9:n asteen päivät, ne kerryttävät summaa yhteensä kuudella asteella.

Taustalla on ajatus, että kasvit pystyvät kasvamaan, kun lämpötila nousee yli viiden asteen.

Todellisuudessa lämpösumma ei aina kasveja hyödytä: sitä saattaa kertyä jo ennen kylvöä. Lisäksi muut tekijät, kuten veden puute, voivat estää kasveja hyödyntämästä lämpöä. Lämmintä saattaa myös olla kasvin kannalta liikaakin.

Kun vertaa keskenään tätä ja viime vuotta, ero on valtava.

Märän ja kolean kesän 2017 lämpösumma jäi eteläisimmässä Suomessa 1 200:n ja 1 400 asteen välille. Tänä vuonna noihin lukemiin päästiin Rovaniemeä myöten.

Kaikkein läpimimmillä alueilla Etelä-Suomessa lämpösumma nousi tänä vuonna yli 1 800 asteen.

Sellaisiin lukemiin ei ylletty edellisenä ennätysvuonna 2013 – silloin maksimi oli 1 600–1 800 astetta.

Niin sanotun digitaalisen mittaushistorian kylmimpänä vuonna 1962 tehoisa lämpösumma jäi etelärannikollakin 1 000–1 200 asteeseen. Digitaalisia tietoja pystytään vertailemaan kattavasti 1960-luvun alusta nykyhetkeen.

Tämä ja viime vuosi olivat erilaisia paitsi lämpösummaltaan, myös sen kertymisjakson suhteen, meteorologi Ville Siiskonen summaa.

Viime vuonna terminen kasvukausi alkoi maan etelä- ja keskiosissa toukokuun alkupuoliskolla ja maan pohjoisosissa kesäkuun puolella.

Tänä vuonna kasvukausi pääsi maan etelä- ja keskiosissa vauhtiin jo huhtikuun loppupuoliskolla ja maan pohjoisosassa toukokuun alkupuoliskolla.

"Pohjoisessa kasvukausi alkoi siis kuukautta aiemmin kuin viime vuonna ja etelässä pari viikkoa aiemmin."

Kuluneena kesänä vain kesäkuu oli lämpötiloiltaan lähellä keskimääräistä, muut kuukaudet tavallista lämpimämpiä.

Kasvukausi myös päättyi tänä vuonna myöhemmin kuin viime vuonna.

Ilmastonmuutoksen etenemisestä ei yksittäisten vuosien perusteella voi tehdä päätelmiä, Siiskonen toteaa.

Ilmastoennusteiden mukaan lämpimien kasvukausien toistuvuus Suomessa kuitenkin jatkossa kasvaa, hän toteaa. Kuluneen kesän kaltaisia nähdään siis entistä useammin.

"Se ei kuitenkaan tarkoita, että tulevaisuudessa jokainen kesä olisi lämmin. Säätyyppi voi aina olla sellainen, että esimerkiksi pohjoisesta tulee koko kesän ajan viileämpää ilmaa."